ITTVH Iän tuoma tarkkaavaisuuden vajaus/häiriö

Aika-ajoin sähköpostiini tulvi kaikenlaisia hauskoja kirjoitelmia ja minusta tämä on niin osuva ja hauska että on pakko julkistaa se näin blogiinikin. Kirjoitus siis ei ole minun kirjoittamani... näin se kuitenkin menee...

Vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden
Vajaus -Häiriö. Näin se ilmenee:

Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia eteisen
pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa.
Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.

Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on
pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän
laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.

Mutta sitten tajuankin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin
laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.

Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi
postimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten
lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut
juomassa.

Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä
hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän
viedä sen jääkaappiin. Matkalla jääkaapille huomaan ikkunalla kukan, joka
kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan
lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun.

Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun
olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen
täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku
on jättänyt sen keittiön pöydälle. Tajuan, että illalla katsellessani
telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se
on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain
ensin kastelen kukat. Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy
lattialle.

Joten, laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä,
joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän
muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei
ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole
kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television
kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen laittanut
autonavaimet. Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään,
olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen
todella väsynyt. Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia
apua, mutta ensin tarkastan sähköpostini.....

Tee minulle palvelus, jookos? Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille
tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty. ÄLÄKÄ NAURA! Jos
et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että sekin päivä
tulee....ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!


VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA

AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA

ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!

Juorut ja pahat puheet seurakunnassa

Onko meillä perheyhteys seurakunnassamme? Perheyhteys ei ole ainoastaan sitä että käyt sunnuntaisin kokouksessa. Eihän sekään ole perheyhteyttä kotonamme jos me käymme siellä välillä syömässä ja nukkumassa. Eikö perheyhteys ole sitä että me rakastamme toisiamme niin paljon että halumme on jatkuvasti viettää aikaa toistemme kanssa? Ottamalla osaa kaikkiin tilaisuuksiin missä voimme olla yhdessä. Niin… tietysti ei aina voi jokaisessa kokouksessa olla mutta on aika erikoista että monet eivät koskaan kerkeä muihin kuin yhteen kokoukseen viikossa jos edes siihenkään… vaikka kokoukset ovat yleensä aina samana päivänä aina samaan aikaan!!! Mutta tämä nyt ei ollut täysin se asia joka on minua puhutellut.

Vihollisen yksi tärkeimmistä kohteista on uskovat perheet. Tahto sillä on ujuttautua salakavalasti perheen sisälle tekemään tuhojaan ja rikkomaan perheyhteys. Silloin on helppoa tuhota myös taisteluissa kärsineet perheen jäsenet kun koti on riitautunut. Seurakunta on siis myös perhe ja vihollinen tahtoisi päästä myös samalla tavalla rikkomaan sen perheyhteyden ja riitaannuttaa sen. On helpompi tuhota joukosta erottautunut kuin sellainen joka on joukossa. Yksinäinen lammaskin on sudelle helppo saalis kuin lampaat jotka ovat laumassa paimenen seurassa.

Onko meidän keskellämme riitoja? Puhutko pahaa toisista? Vai juoruatko… joku ehkä ajattelee… en minä pahaa puhu… vain ainoastaan kerron asioista totuuden! Millainen on sellainen totuus jos se tuhoaa ja kaataa toisen ihmisen ja saa aikaan hajaannusta laumassa? Tällaisia ”totuuksia” juorulehdet kirjoittelevat jatkuvasti numerosta toiseen ja saavat elatuksensa toisten elämän kaivamisesta ja toisten epäonnistumisesta trakedioineen… ei heitä kiinnosta mitä se tekee jutun osapuolelle tai puolille! Jos joku uskoutuu sinulle pysyykö sinun huulillasi salaisuus vai jaatko sen heti jonkun kanssa… sellaisen jonka kanssa on mukava panetella jotakuta? Ja heti kun jotain erikoista sattuu otatko puhelimen kouraan ja soitat sellaiselle henkilölle jonka kanssa on mukava analysoida kuultua asiaa? Jos joku lankeaa tai kaatuu oletko tukemassa ja auttamassa langennutta vai saatko siitäkin maukkaan juorun aiheen? Oletko saman tien jakamassa kuulopuhettasi eteenpäin ehkä värittäen sitä… etkö ole kuullut sanontaa että luulo ei ole tiedon väärtti?

Tunsitko itsesi edellä mainituista asioista. Jos siis teet tällaista… tiesitkö että se harmittomalta tuntuva juoruilu ja panettelu rikkoo perheyhteyden. Juoru ja paha puhe on kuin valkoisiksi haituviksi muuttunut voikukka. Kun synti puhaltaa kukkaan… haituvat lentävät kaikkialle. Niin käy myös juoruille ja pahoille puheille kun ne on päästetty liikkeelle… sillä jälkeen päin niiden tuomaa vahinkoa ei enää pystytä korjaamaan vaikka kuinka tahtoa ja halua jälkeen päin olisikin.. sillä niitä ei voi enää saada kiinni kun ne ovat levinneet kaikkialle. Yritäpä poimia kukkaan takaisin kaikki haituvat mitkä siitä puhalsit… Pahoilla puheilla voidaan myös manipuloida toisia ihmisiä. Totuutta vääristämällä voidaan kääntää toisia muodostamaan kuva kyseistä ihmisestä. Mitä luulet? miltä juorun aiheesta tuntuu silloin kun hänelle selviää miksi toiset käyttäytyvät häntä kohtaan eriävästi kuin ennen? tai jos hänelle selviää että hänestä on liikkeellä tällainen ilkeä pahapuhe tai juoru? Kieli on sellainen väline että sillä voi pelastaa ihmisen tai tuhota ihmisen…

Rakkaudettomuus, armottomuus ja viha saa aikaan tällaista. Voiko Jumalan lasten keskellä olla tällaista. Valitettavasti tällaista tapahtuu myös keskuudessamme. Syynä siihen on varmastikin kylmeneminen uskossa. Jos emme elä Jeesuksessa niin vanha lihamme ottaa kaiken tilan sydämessämme minkä sinä sille annat. Eli jos Jeesus vähenee… lihallisuutemme kasvaa, jos taas Jeesus meissä saa kasvaa liha joutuu ahtaalle. Sielun vihollinen ei voi mitään jollei sille löydy henkilöä jonka kautta se pystyisi toimimaan. Jos kotonasi/perheessäsi tehtäisiin samalla tavalla kuin pahat puheet ja juorut tekevät seurakunnissa voisiko perhe kestää kotona sellaista missä osaperheestä puhuisi pahaa toisesta osaa perhettä.. ja toinen osa perhettä samoin toisin päin… luulen että pian rakkaus sieltä haihtuisi ja lopulta tällainen perhe hajoaisi... ja niin niitä on sitten hajonnutkin. Monet tekevät tänä päivänä tällaista eivätkä edes tajua kuinka vakavaa se on mitä he harrastavat, toiset ikään kuin vahingossa ja toiset tarkoituksella elävät sillä. Syynä voi olla mitä tahansa… kateus ja rakkaudettomuus on varmasti ensi sijaiset.

Toiset taas tykkäävät jutella toisista sillä se voi olla ainut asia mikä yhdistää jonkun kanssa kun ei välttämättä ole muuta mikä yhdistäisi. Rukoilu ja sanan tutkiskelu yhdessä kun ei ole niin jännää ja mielenkiintoista. Juoruilu ja toisten analysointi saa tällaiset ihmiset yhteen ja usein jopa sydän ystäviksi. Aika erikoista!!! Vai käykö kuitenkin lopulta toisin päin? Näyttää siltä että toisia samankaltaisia yhdistävät juorukerhot ja heistä tulee toisilleen parhaimmat ystävät tai niin he ainakin luulevat sillä jos kolme juorukelloa on koolla ja kun yksi lähtee puhuvat he pahaa siitä kuka lähti ja jos hän palaa myöhemmin rinkiin niin sitten kun joku muu kolmesta lähtee ringistä pois… puhuvat nämä kaksi taas pahaa siitä toisesta joka lähti… lopulta näyttää siltä että se kuka puhuu pahaa toisista puhuu varmasti pahaa myös sinustakin. Ja kun sitten on paljon pahaa puhuttu toisista… onko omatunto kunnossa vai jäikö vaivaamaan puhutut puheet? Ei kaiketi riitä iltarukouksessa anteeksi pyyntö Herralta. Anteeksi pyyntö ja parannus kävelevät käsikädessä. Parannukseton anteeksipyyntö nousee vain huoneen kattoon saakka…

Jos me seurakunnassa halveksimme toisia ja muodostamme omia kuppikuntia joissa voimme pahaa puhuen toisia painaa alas jotta itse nousisimme ylös… olisimmeko me silloin maailman ihmisiä parempia sillä he tekevät sitä jatkuvasti keskellänsä. Älkäämme unohtako keitä me olemme… me olemme Kristuksen morsian… Pyhiä Herran verellä pestyjä… maailmasta valittuja. Olkaamme siis keskuudessamme niin kuin meitä on opetettu. Toisia huomioiden, heikkoja hoivaten toisiamme Rakastaen. Rakkaus ei tee kenellekään pahaa! Huomioi se!

Olemme tietysti ihmisiä.. välillä meille tulee kitkaa keskellämme niin kuin kotonammekin… joskus puolisoiden välille tulee riitaa… niin kuin lapsienkin välille. Joskus seurakuntalaistenkin mutta se on normaalia ja sitä ei voi aina välttää… mutta jos meillä on välit Jeesukseen kunnossa silloin eripuratkin sovitaan koska me rakastamme toisiamme ja jos tutkiskelisimme itseämme huomaisimme että mikä minä olen itseäni parempana pitämään kuin toisia sillä kuitenkin teen samoja virheitä kuin toisetkin… mutta rakkaudettomuus ja valvomattomuus sielumme tilasta tekee sitä mitä edellä olen jo kirjoittanut. Eli me olemme seurakunta mutta se miten sinä elät ja toimit vaikuttaa siihen miten seurakunta perheellemme tulee käymään. Jos olet rikkoja… pahan puhuja… tee parannus ja pyydä anteeksi. Jos olet rikkonut jotakuta kohtaan tai sinulla on riitaa tai vihaa toista kohtaan tee sovinto jotta Herrakin voi tehdä sovinnon sinun kanssasi Sillä kaikki mitä on salassa tehty tulee lopulta kuitenkin ilmi. Vallatkoon rakkauden ilmapiiri keskellämme että me todella olisimme yhtä Kristuksen perhettä virheidemme kera.

Milloin kohtasit viimeksi Jeesuksen?

Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi. Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa." Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa. Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään. Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?" Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssansa.

Luuk 24:28-33

Olen jo jonkin aikaa miettinyt kyseistä asiaa Milloin olen viimeksi kohdannut Jeesuksen? Ja mitkä ovat ne syyt etten päivittäin ole kohdannut Häntä! Milloin sinä olet viimeksi kohdannut Jeesuksen? ..oliko se tänään aamuhetkenäsi Hänen kanssaan seurustellessasi vai eilen tai kenties viimeviikolla vai oliko se viime kuussa vai silloin kun tulit uskoon???

On monia jotka ovat mukana seurakunnan toiminnassa ja käyvät tilaisuuksissa. Käyvät todistamassa ihmisille ja puhuvat kaikkialla Jeesuksesta mutta siitä on vuosia kun on kohdannut viimeksi Jeesuksen.

On valtava rakkaus Jeesusta kohtaan mutta voimattomuus ja heikkous vaivaavat! Mikä kylmentää uskovan hengen elämän? ..eikö juuri se ettei ole kohdannut henkilökohtaisesti Jeesusta? No miksi en ole kohdannut Häntä? Olen ajattelut sen johtuvan siitä ettei ole aikaa olla Jeesuksen läheisyydessä. Juuri nykyajan meteli ja virikkeiden runsaus riistävät ajan ja motivaation Jeesuksen kohtaamiselta.

On niin helppo käyttää aikaansa kaikkeen muuhun mutta jos pitää valita Jeesuksen etsimisen ja jonkin sen muun välillä niin… niin valitettavan usein tulee valittua se jokin muu asia ja ajateltua että kunhan ensin teen tämän asian niin sitten annan aikaani Jeesukselle rukoillen, lukien tms.

tai

voisiko kohtaamisen syynä olla tunnustamattomat synnit ihmispelon tai häpeän tähden, rukoilemisen vähentyminen tai voihan olla rukoustakin mutta puuttuuko siitä elävyys vai onko se muodollista ”tottumuksellista” vai opittua lorua? Olisi ikävä jutella ihmisen kanssa joka päivästä toiseen toistaisi prikuulleen minut kohdatessaan samat sanat… ei sellaisen kanssa kovin kauan jaksaisi seurustella.. vai mitä luulet?

tai Jumalan sanan tutkiminen… lukeminen ja tutkiminen ovat muuten ihan eriasioita. Lukeminen on viihteellistä, tutkiminen taas opiksi ottamista, ojentautumista sen mukaan. Ihminen syö ja juo joka päivä eikö niin? Jos ihminen ei syö niin kuolee aika nopeasti jos taas syö mutta ei juo niin silloinkin kuolee janoon. Eli molempia tulee tehdä joka päivä sekä juoda että syödä. Niin se on uskovankin elämässä joka päivä tulee syödä Jumalan sanaa Raamattua tutkien sekä juoda elämänlähteestä rukoillen ja seurustellen Herran kanssa. Jos siis teen vain toista niin uskonelämä nääntyy ja kuolee.

Miten saisin elämääni elävän yhteyden, voiman, ilon, sydämen palavuuden?

Todellinen parannuksen teko, Jeesuksen kuunteleminen hiljaisuudessa, rukous keskustellen Jumalan edessä se on ainut tie mikä pitää meidät Herran läheisyydessä….

Käy ja käyn miettimään asioiden tärkeysjärjestystä… mikä oikeasti on tärkeintä! Sielunvihollinen on ajan varastaja se tekee kaikkensa varastaakseen sen yhden ainoan elämämme… se ei tahdo että uskovat vahvistuvat vaan että he tuhlaisivat elämänsä kaikkeen muuhun kuin siihen mikä on Pyhää ja otollista Herralle.

Ei olla sellaisia!!! vaan… silloin meidän sydämemme on palava kun Hän Jeesus kulkee kanssamme!

Puuttuva pala

Jokainen ihminen etsii ja kaipaa onnea, iloa ja rakkautta Kävin vähän aikaa sitten Pietarissa ja matkustaessani katselin ohikiitäviä maisemia… Pietarin yökaupunkia jossa vilkkui paljon valoja… casinoiden, pubien ja ravintoloiden edessä ja se sai minut tällaisiin ajatuksiin… nuo valot kutsuvat houkuttelevasti ihmisiä sisäänsä kuin huutaen… täällä on ilo täällä on onni…. täältä löytyy rakkaus…

Jumala on laittanut jokaisen ihmisen sydämeen Jumala kaipuun jota ihminen koettaa täyttää kaikella se saa ihmisen etsimään onnea, iloa ja rakkautta ja maailma tarjoaa tätä valheellisesti kaikkialla. Ihmissydän on kuin palapeli josta puuttuu yksi pala… tämä pala on se Jumala kaipuu jota ihminen koettaa täyttää kaikella mitä maailma tarjoaa.. kun ihminen luulee löytävänsä maailman tarjouksista sen oikean asian hän koettaa täyttää sillä sitä puuttuvaa sydämen palasta mutta huomaa pian että se ei sopinutkaan siihen… ja niin ihminen lähtee jälleen etsimään uutta palaa mikä sopisi sydämen kaipuuseen… mutta sitä ei vaan löydy… ihminen koettaa löytää onnea, iloa ja rakkautta rahasta, tavarasta, kuuluisuudesta, vallasta, himosta vaikka mistä mutta ne tarjoavat vain hetkellisen hurmion hetken nautinnon mutta jälleen ihminen huomaa olevansa tyhjä, tyydyttämätön ja palaa takaisin etsimään sitä mikä on kadonnut…

Kun vihdoin ihminen tajuaa että tämän maailman tarjonnalla ei löydy onnea ei iloa eikä rakkautta ihminen alkaa etsimään Jumalaa mutta se ei voi olla Jeesus eikä raamatun Jumala sen täytyy olla jokin muu ajattelee ihminen ja sielunvihollinen pettää ja ihminen löytää maailman ainakin 5000 uskonnosta lihaansa lähimmin miellyttävän jumalan ja toivon… jospa tämä toisi elämääni rauhan ja ilon sekä rakkauden ja ihminen tämän palan löydettyään sovittelee sitä sydämen palapeliinsä ja kun se ei ihan sovikaan niin leikkelee sen sopivan muotoiseksi ja saa sen sopimaan palapeliin mutta huomaakin että vaikka hän palvelee jumalaansa ei hänellä olekaan rauhaa, ei onnea eikä rakkautta sillä jumala jota hän palvoo kokosydämisesti ei kuule ei vastaa…. palvelus on vain kuin aika yksi suuntaisella tiellä (aika siis menee kokoajan eteenpäin mutta sitä ei saa enää taaksepäin) ja ihminen huomaa että sydämessä ei ole mitään… on vain hetkellisiä hurmostiloja muttei siinä ole elämää ja ihminen on sisimmässään onneton ja täynnä pelkoja. Sillä pala minkä hän sovitti sydämen aukkoon sopi siihen mutta se ei käynytkään siihen koska siinä oli eri kuva…. se ei siis voinut sopia kokonaisuuteen.

Tällaisia mekin siis olimme silloin kun emme tunteneet Jeesusta… etsimme onnea, iloa ja rakkautta kylmästä ja rakkaudettomasta maailmasta eikä se tuonut elämäämme tyydytystä. Jeesus on sydämen palapelin puuttuva pala. Hän sopii täydellisesti Jumalan valmistamaan sydämen palapeliin… tämä pala täydentää koko kuvan sillä Jeesus sopii siihen täydellisesti. Onnea, iloa, rakkautta ei ole löydettävissä muualta tyydyttävällä tavalla sillä maailman rakkaus ei anna vaan ottaa mutta Jeesuksen rakkaus täydentää täydellisesti kaiken oikealle uomalleen ja liittää kaiken samaksi harmoniaksi.

Jeesus on kaikkeen vastaus… Hän on maailman ainut toivo! Onni, ilo ja rakkaus on löydettävissä vain Jeesuksen lämpöisestä sylistä. Kädet ojennettuina Jeesus odottaa jokaista ihmistä luoksensa kaapatakseen hänet syliinsä kuka ikinä vain tahtoisi tulla.. tahtoen pyyhkiä pois kyyneleet ja parantaa parantumattomimmatkin haavat ja toivottomimmankin ihmisen nostaa ja korjata uudeksi jälleen.

amen