ITTVH Iän tuoma tarkkaavaisuuden vajaus/häiriö

Aika-ajoin sähköpostiini tulvi kaikenlaisia hauskoja kirjoitelmia ja minusta tämä on niin osuva ja hauska että on pakko julkistaa se näin blogiinikin. Kirjoitus siis ei ole minun kirjoittamani... näin se kuitenkin menee...

Vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden
Vajaus -Häiriö. Näin se ilmenee:

Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia eteisen
pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa.
Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.

Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on
pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän
laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.

Mutta sitten tajuankin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin
laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.

Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi
postimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten
lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut
juomassa.

Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän sitä
hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja päätän
viedä sen jääkaappiin. Matkalla jääkaapille huomaan ikkunalla kukan, joka
kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan
lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun.

Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun
olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen
täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku
on jättänyt sen keittiön pöydälle. Tajuan, että illalla katsellessani
telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se
on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain
ensin kastelen kukat. Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy
lattialle.

Joten, laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä,
joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän
muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei
ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole
kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television
kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen laittanut
autonavaimet. Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään,
olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen
todella väsynyt. Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia
apua, mutta ensin tarkastan sähköpostini.....

Tee minulle palvelus, jookos? Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille
tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty. ÄLÄKÄ NAURA! Jos
et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että sekin päivä
tulee....ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!


VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA

AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA

ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!