Rakkaus

Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

1kor 13:4-6

Jäin pohtimaan miten se on toteutunut minun kohdallani… ja totesin murheekseni, että aika heikosti… 

Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1. Joh. 4:8 sanoo Jumalan sana… 

 

Mitä rakkaus on? Kun me ihmiset ajattelemme rakkautta, ajattelemme usein hyviä tunteita. Mutta rakkaus ei ole vain tunnetta. Se sisältää niin paljon enemmän kuin vain sen, mitä tunnen. 

 

rakkautta annetaan ja otetaan vastaan mielellään silloin, kun sitä  itse saan. Silloin on helppo rakastaa Mutta mitä teen silloin, kun toisen rakastaminen on vaikeaa ja maksaa minulle jotakin?

 

Jos joku on kohdellut minua huonosti? Missä rakkauteni on silloin?

 

Rakkaus rakastaa vihollisiaan; se rakastaa ensin. Ja se ei häviä, vaikka rakkaus ei koskaan saisi vastakaikua. Se kestää kaiken.

Rakkaus antaa, eikä vain niille, jotka ovat hyviä minua kohtaan.

 

«Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä, että olisitte taivaallisen Isänne lapsia.» Matteus 5:44-45.

 

On hienoa, kun jotkut rakastavat minua, ja minä rakastan puolestani heitä. Se on helppoa. Mutta se ei ole todiste rakkaudestani. Jumala rakasti meitä ennen kuin me rakastimme häntä, ja me emme ole tehneet mitään ansaitaksemme tämän rakkauden. 

 

On yleistä toivoa, että toiset muuttuvat. Tunnemme, että on vaikeaa rakastaa joitakin ihmisiä sellaisena kuin he ovat, ja toivoisimme, että he olisivat erilaisia. Mutta tämä on todiste vain siitä, että olemme enemmän kiinnostuneita omasta onnestamme ja mukavuudestamme, kuin toisten rakastamisesta…

Totuus on, että sen sijaan, että toivoisimme toisten muuttuvan, meidän tulee löytää synti itsessämme ja puhdistaa se ensin pois. Sormi pystyssä, minä-tiedän ja olen oikeassa, uhkailemalla tai pelottelemalla toisia, se ei saa kenessäkään todellista muutosta aikaan…

 

Mutta jos puhdistamme itsemme näistä asioista, silloin voimme kantaa, uskoa, toivoa ja kestää kaiken epämukavan toisten taholta. Silloin Rakastamme heitä sellaisena kuin he ovat, ja voimme rukoilla heidän puolestaan vilpittömällä rakkaudella.

Rakastaminen ei merkitse sitä, että hyväksyisin toisten tekemät synnit, tai että sanoisin, että kaikki mitä he tekevät, on hyväksyttävää ja oikein..

 

Se tarkoittaa heidän kantamista jatkuvasti Herran eteen, heidän puolestaan rukoilemista ja toivoa heille kaikkea parasta, että Herra kohtaisi heitä ja saisi aikaan heissä mielen muutoksen todellisen kääntymisen pelastavaan uskoon. 

 

Voin, antaa neuvoja tai ojentaa toisia, mutta vain kun teen sen aidosta huolenpidosta sekä rakkaudesta heitä kohtaan. Se on sellaista Jumalan mielenmukaista esirukousta siitäkin huolimatta, mitä ihmisenä itsessäni tunnen.

 

Jokaisella Ihmisellä on perustarve rakastaa ja tulla rakastetuksi. Rakkaus vetää ihmisiä puoleensa. Jokaisen kenet kohtaan, tulisi saada tuntea rakkaudellista vetoa Kristuksen puoleen minun kauttani. 

 

Mutta kuinka joku voi tuntea vetoa Jeesukseen, jos hänen kokemuksensa minusta on jatkuvaa valittamista, arvostelua, ylpeyttä, epäystävällisyyttä, vihaa, kovia sanoja ja uhkailua jne.?

 

Jos siis tunnen, että minulta puuttuu jumalallista rakkautta, voin rukoilla Jumalaa, että hän osoittaisi minulle, kuinka saan enemmän sitä. Minun tulee olla halukas luopumaan omasta tahdostani ja ajatella muita ennen kuin itseäni.

Jeesus sanoi: ”Teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie. Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.” Luuk 6:27-31

«Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähetänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.» 1. Joh. 4:10. 

Turtumus ja paatumus

Pohdintoja arjen keskeltä… 

Kun tulin uskoon, minä entinen kova kiroilija, vapauduin samalla uskoon tulon ja uudestisyntymisen hetkellä kirouksen vallasta. Sitä suu puhuu mitä sydän on täynnä, luin raamatusta myöhemmin, kun tätä ihmettä ihmettelin. 

 

Kun sydän puhdistui ja oli Herran veren puhdistama, kirosanat oli samalla hetkellä pyyhitty pois, uusi minä oli syntynyt ja vanha minä oli poissa. 

 

Vaikka kirousta ei enää olekaan minussa tai suussani, niin havahduin erityisesti tällä viikolla ympärillä ihmisten puhetyyliin ja kirosanoihin sekä likaisiin puheisiin joita he jatkuvasti puhuivat. En ollut itsessäni huomannut miten kiroiluun ja likaisiin juttuihin oli tullut turtumus, se ei enää korvaan sattunut enkä niitä enää huomioinut. 

 

Kun juttelin tyttäreni kanssa iltapalalla havainnostani, hän huomautti minua, että oli kuullut monesti, kun minä katselin kännykällä reels videoita ja kuinka niissä kiroiltiin. Ei niin, että olisin hakeutunut sellaisten videoiden pariin  tarkoituksellisesti, vaan turhuudessa kännykkää selaillen. En itse enää kuullut tai havainnut niissä esiintyviä kirosanoja tai viittausta johonkin kaksimieliseen. 

 

Turtumus on vakava asia. Jos vietän aikaa epäpyhien asioiden kanssa, television, väkivallan katsomisen tai syntisen asioiden parissa voi turtumus muuttua paatumukseksi. 

 

Paatuminen tarkoittaa ihmisen sisäistä kovettumista. Paatunut ihminen ei enää reagoi asioihin samalla tavalla kuin ennen – esimerkiksi vääryys, kärsimys tai oma väärä toiminta ei enää herätä yhtä voimakasta omantunnon ääntä tai myötätuntoa. Ihminen on menettänyt herkkyyttään asioille, joiden pitäisi edelleen koskettaa tai herättää omatuntoa.

 

Uskovana on ollut ahdistavaa, että joutuu olemaan tällaisessa vuorovaikutuksessa maailman keskellä. Joudut kestämään kiroilua ja kuunnella likaisia puheita. Tällöin typerä virnistys tai hymy näissä tilanteissa on, kuin hiljainen hyväksyntä läsnäolijoille.  Selkärankaisena Kristittynä tulisi  ennemminkin olla vaikuttamassa ilmapiiriin niin, että tällaiset puheet ovat noloja ja häpeällisiä, kuin olla vain hiljaa ja vaiti. 

 

Jotkut uskovat hyväksyvät tilanteen ja eivät silmätikuksi joutumisen takia halua erottautua joukosta. Erilaisuus aina maksaa ja siihen meidät on kutsuttukin ja ennalta siitä ilmoitettu. Kun hakeudut yhteisön ulkopuolelle, niin jotkut kokevat sen haasteena, ikään kuin loukkauksena heitä kohtaan. He kokevat, että tuomitset heidän elämän tapansa, kun et jaa niitä arvoja, etkä elä samanlaista elämää kuin he. 

 

2 Tim 3:12 Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.

 

Raamatussa paatumus tarkoittaa ennen kaikkea sydämen kovettumista Jumalaa, totuutta tai omaatuntoa kohtaan. Paatunut ihminen ei enää kuuntele Jumalan kehotuksia, ei halua tehdä parannusta tai hänen sydämensä on tullut välinpitämättömäksi hengellisille asioille. Raamattu varoittaa ja puhuu tästä… 

 

Psalmit 95:8: “Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin meribassa, niinkuin massan päivänä erämaassa”

 

Heprealaiskirje 3:13: ”vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi”

 

Efesolaiskirje 4:18-19 ”nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa”

 

Nämä kuvaa ihmisiä, joiden sydän on paatunut ja jotka ovat menettäneet hengellisen herkkyytensä…

 

Eräs ajattelija on sanonut: ”Ihmiset jotka eivät pidä sinusta, seuraavat eniten kaikkea mitä sinä teet” …hän ei ollut väärässä… 

 

Jotkut puhuvat pahaa sinusta ja arvostelevat kaikkea sinussa, mitä sanot, harrastat, syöt tai juot, pukeudut, omistat tai miltä näytät. He kokoontuvat keskenänsä, nauravat ja pilkkaavat sinua seläntakana tai ääneen päin naamaa, siihen kuuluu vähättely ja kyseenalaistaminen kaikkeen mitä teet. Tällaiset ihmiset löytävät sinusta aina jotain negatiivista sanottavaa. 

 

He kokeilevat kuinka pitkälle he voivat mennä, ennen kuin menetät malttisi, jotta sen jälkeen he voivat arvostella uskoasi sekä Kristinuskoa yleensäkin.

 

Näinhän tapahtui myös Jeesukselle… mutta Jeesus sanoikin meille rohkaisuksi näistä tilanteista…

 

Matt 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valehdellen puhuvat teistä kaikkea pahaa.

 

Raamatullisessa mielessä paatumus ei yleensä tapahdu kerralla, vaan vähitellen: ihminen toistuvasti torjuu totuuden, omantunnon äänen tai Jumalan kutsun, tällöin sydän voi tulla yhä kovemmaksi  kuulemaan. 

 

Raamatussa on kuitenkin myös toivoa. Jumala kutsuu ihmisiä kääntymään hänen puoleensa ja lupaa antaa uuden sydämen ja poistaa kivisydämen, kuten raamatussa sanotaan…  

 

Hesekielin kirja 36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. 

 

Paatumus ei siis Raamatun mukaan ole välttämättä lopullinen tila, vaan ihminen voi edelleen kääntyä Jumalan puoleen ja kivisydän voi muuttua rakastavaksi lihasydämeksi. 

 

Vaikka joudumme ihmisten ylenkatsottaviksi ja likakamppanjoiden sylkykupiksi, niin usko Jeesukseen ei ole häpeän asia, se on kunnia asia. Älä häpeä Kristusta, Hänkään ei hävennyt kutsua sinua omaksi lapsekseen, häpeäisitkö sinä siis Häntä ihmisten edessä? 

 

Ole suolana ja valona silloinkin kun olet loukattu ja loattu, joskus se on vaikeaa mutta tartu silloinkin Jeesuksen käteen. 

 

Usko Jeesukseen on elämän tärkein asia. Ole ylpeä siitä, että olet Jumalan lapsi ja rukoile niiden puolesta, jotka sinua kiusaavat. Ehkä Jeesus tekee sinun kauttasi työtä näiden eksyneiden elämässä ja he tulevat kokemaan synnin tunnon ja tajuamaan, että he hukkuvat ilman Jeesusta ja tarvitsevat armahduksen. 

 

Vanha kansa viisaus Suomessa tiesi sen, kun se sanoi, että huono seura hyvät tavat turmelee…

 

Pysy erossa tästä maailmasta, sen arvoista. Pidä sydämesi puhtaana. Täytä sydämesi hengellisillä asioilla, kirjoilla, kokouksilla, saarnoilla ja hengellisillä asioilla, ettei turtumus, viha ja kiukku vie sinun rauhaasi. 

 

Amen