Kuka on kelvollinen ehtoolliseen

Aina kuukauden ensimmäinen sunnuntai on ehtoollisjuhla. Minulle ehtoollisen osallistuminen ja sen ottaminen ovat vakavia ja erittäin Pyhiä asioita… 

Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni". 

Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni". 

Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee. 

Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta; sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa. 1Kor 11:23-29

 

Olen aina sydämessäni kavahtanut jos joku on ottanut ehtoollisen niin, kuin se olisi vain yksi kristillisyyden traditio… olen nähnyt esim. lastenhuoneessa rouvien jutelleet naisten asioita ja kun ehtoollinen on heille tuotu, he ovat sen ottaneet ja jatkaneet keskustelua siitä mihin ehtoollinen heidät keskeytti… 

 

Niille ketkä ottavat vain ehtoollisen tradition mukaan, heille se on silloin, vain pala leipää ja tilkka viiniä mutta sille, joka ottaa sen siksi, että ymmärtää… minä kelvoton suuri syntinen, olen saanut Jeesuksen uhrin kautta armon ja sovituksen, sille ehtoollinen on yhteys Hänen kanssaan… 

 

…enhän toki ole kenenkään ehtoolliseen osallistujan tuomari tai arvioija… 

Mutta minä olen siellä  erittäin aralla mielellä joko osallistuen siihen tai jättänyt väliin, jos minun tunnollani on sellasta syntiä mistä en ole anteeksi pyytäessäni tehnyt katunut ja parannusta, vaan jatkanut sen tekemistä.

 

Ratkaisu tietysti ei olisi jättää ehtoollista väliin, vaan tunnustaa, katua ja tehdä parannus… sillä Jeesus sanoo vakavasti… 

 

Joh 13:8 Jesus: ellen minä sinua pese, niin ei sinulla ole osaa minun kanssani.

 

Ehtoollinen ja siihen osallistuminen on siis osallisuus Jeesukseen.. 

 

Jeesus antoi meille esikuvan ehtoollisen vietosta… ja jatkaa sanoen..

 

Joh 13:15 Sentähden, jos minä, joka olen Herra ja Mestari, olen teidän jalkanne pessyt, niin pitää myös teidänkin toinen toisenne jalat pesemän. Sillä minä annoin teille esikuvan, että te niin tekisitte, kuin minä tein teille.

 

Joh 15:3-4 Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa 

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.

 

Jeesuksen sanat ovat minulle erittäin vakavat ja ehdolliset miten osallistun mutta samalla ne kuitenkin ovat ehtoollisen viettoon rohkaisevat ja kutsuvat

 

Raamattu käsittelee ehtoollisvieraita ja sitä kuka siihen on kelvoton kuka kelvollinen. 

 

Matt 26:26-28 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini" Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Eräs veli kuvasi saarnatekstissään näin.. 

Ehtoollisvieraat.

 

Kelvoton ehtoollisvieras on se, joka ei muista, että hän menee kohtaamaan Vapahtajaansa ja että hän on mahdoton ja kelvoton hänen suurta armoaan vastaanottamaan. 

 

Kelvollinen ehtoollisvieras on se, joka tarvitsee Kristusta. Hän tuntee uskonsa ja rakkautensa heikkouden. Hän sydämestään katuu syntejään, pyytää niitä anteeksi ja ikävöi yhä läheisempään elämänyhteyteen Kristukseen. 

 

Jokaiselle, joka kokee olevansa liian huono mennäksen Herran pöytään: 

 

Koetko tarvitsevasi Kristusta? Jos, niin mene, riennä, juokse riemumielin. Ehtoollinen on sinulle.

 

Tunnetko uskosi ja rakkautesi heikkouden? Jos, niin Herra itse odottaa sinua pöydässään. Mene, riennä juoksujalkaa. Kaikki on valmista. Sinua odotetaan. 

 

Kadutko syntejäsi? Pyydätkö niitä anteeksi? Jos, niin riennä, juokse vaikka kyynelsilmin. Juuri sinä olet tervetullut Herran pöytään ja siellä Herra itse ottaa sinut avosylin vastaan.

 

Ikävöitkö läheisempään elämänyhteyteen Kristuksen kanssa? Mitä vielä siinä sitten seisot? Kiiruhda juoksujalkaa Herran valmiiseen pöytään. 

 

Veljeni ja sisareni: Älä jätä ehtoollista! Heikkona ja huonona ja epäonnistuneena

 

Syö Jeesuksen ruumis, juo hänen verensä. Joka on SINUN edestäsi murrettu ja vuodatettu. 

Ristin kantaminen

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. (Mark8:34)

Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. (Matt 16:24-25)

 

Mitä Jeesus tarkoitti itsensä kieltämisellä?

 

Elämämme on täynnä valintoja. Kuinka usein valintojen hetkellä olemme itsekkäitä ja ajattelemme liikaa maallisia?

 

Jumalan sana kehottaa meitä ajattelemaan sitä, mikä on ylhäällä, ei sitä mikä on maan päällä

 

Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. (Kol. 3:1–2).

 

Itsensä kieltäminen on sitä, että hylkäämme itsekkään ja syntisen luontomme haluja ja pyrimme siihen, että usko ohjaisi elämämme valintoja ja Jumalan tahto toteutuisi meidän elämässämme.

 

Kiusausten ja Lankeemusten tullessa katsomme ristiin, sillä Hänen voittonsa synnistä ja kuolemasta on meidän pelastuksemme.

 

Ristin ottaminen tarkoittaa kaikkien syntien hylkäämistä sekä ottamista vastaan elämän haasteet ja taistelut 

 

Kun Jeesus sanoi, että hänen seuraajansa joutuu kantamaan ristiä, hän tarkoitti, että uskovainen joutuu kokemaan uskonsa takia häpeää ja vaivaa. Tämä ei ole aina helppoa.

 

Ihmiselle on liiankin tärkeää se, mitä muut ajattelevat. Emme tahtoisi joutua silmätikuksi ja kokemaan häpeää sen takia, että olemme uskovaisia. 

 

Mutta ristin kantaminen on jotakin sellaista, joka liittyy Jeesuksen seuraamiseen. Sellaista, joka ei tule muiden, kuin ainoastaan Jeesuksen omien osaksi.

 

Raamatun mukaan Jeesuksen seuraajat joutuvat kohtaamaan vainoa ja pilkkaa. Heitä häväistään sen vuoksi, että he tunnustautuvat Jeesuksen omiksi.

 

Heistä valehdellaan ja heistä tehdään syyllisiä asioihin, joihin heillä ei ole mitään osuutta. He voivat menettää henkensäkin Jeesuksen nimen tähden. 

 

Tätä tarkoittaa risti ja sen kantaminen se on Jeesuksen seuraamista häpeästä ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta huolimatta, maksoi mitä maksoi.

 

”Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1 Piet 5:7) 

 

Niin kauan, kuin ajattelemme elämän huolten ja ongelmien olevan meille tarkoitettu risti, me emme osaa luovuttaa niitä Jumalalle, koska emme usko, että Hän edes haluaisi ottaa niitä pois meiltä, sillä helposti ajattelemme, että ne ovat rangaistusta huonoista teoistamme. 

 

Mutta kun me ymmärrämme mitä ristin kantaminen tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita, voimme suhtautua oikein myös meidän huoliimme ja ongelmiimme. Ne me saamme antaa Jumalan käsiin. 

 

Jeesus Kristus on ainoa tie Jumalan luokse (Joh. 14:6). Minä olen tie, totuus ja elämä. 

Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani."

 

Risti on ainoa tie Kristuksen luo (Luuk. 14:27). Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, 

se ei voi olla minun opetuslapseni.

 

Ainoa tie ristille on kuoleminen itselle (Luuk. 9:23). Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, 

hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.

 

Jeesuksen opetus osoittaa sen, että kannattaa kilvoitella uskossa, vaikka se olisikin välillä ristin vaivaa ja itsensä kieltämistä. 

 

Eli ristin kantaminen tarkoittaa sitoutumista Jeesuksen seuraamiseen niin, että on valmis luopumaan omasta edustaan ja kestämään vaikeuksia uskollisuuden vuoksi.

 

Älkäämme hävetkö ristiä mikä osaksemme on tullut. Sen tulisi olla kunnia asia jokaiselle, joka sanoo Jeesusta rakastavansa

Rakkaus

Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

1kor 13:4-6

Jäin pohtimaan miten se on toteutunut minun kohdallani… ja totesin murheekseni, että aika heikosti… 

Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1. Joh. 4:8 sanoo Jumalan sana… 

 

Mitä rakkaus on? Kun me ihmiset ajattelemme rakkautta, ajattelemme usein hyviä tunteita. Mutta rakkaus ei ole vain tunnetta. Se sisältää niin paljon enemmän kuin vain sen, mitä tunnen. 

 

rakkautta annetaan ja otetaan vastaan mielellään silloin, kun sitä  itse saan. Silloin on helppo rakastaa Mutta mitä teen silloin, kun toisen rakastaminen on vaikeaa ja maksaa minulle jotakin?

 

Jos joku on kohdellut minua huonosti? Missä rakkauteni on silloin?

 

Rakkaus rakastaa vihollisiaan; se rakastaa ensin. Ja se ei häviä, vaikka rakkaus ei koskaan saisi vastakaikua. Se kestää kaiken.

Rakkaus antaa, eikä vain niille, jotka ovat hyviä minua kohtaan.

 

«Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä, että olisitte taivaallisen Isänne lapsia.» Matteus 5:44-45.

 

On hienoa, kun jotkut rakastavat minua, ja minä rakastan puolestani heitä. Se on helppoa. Mutta se ei ole todiste rakkaudestani. Jumala rakasti meitä ennen kuin me rakastimme häntä, ja me emme ole tehneet mitään ansaitaksemme tämän rakkauden. 

 

On yleistä toivoa, että toiset muuttuvat. Tunnemme, että on vaikeaa rakastaa joitakin ihmisiä sellaisena kuin he ovat, ja toivoisimme, että he olisivat erilaisia. Mutta tämä on todiste vain siitä, että olemme enemmän kiinnostuneita omasta onnestamme ja mukavuudestamme, kuin toisten rakastamisesta…

Totuus on, että sen sijaan, että toivoisimme toisten muuttuvan, meidän tulee löytää synti itsessämme ja puhdistaa se ensin pois. Sormi pystyssä, minä-tiedän ja olen oikeassa, uhkailemalla tai pelottelemalla toisia, se ei saa kenessäkään todellista muutosta aikaan…

 

Mutta jos puhdistamme itsemme näistä asioista, silloin voimme kantaa, uskoa, toivoa ja kestää kaiken epämukavan toisten taholta. Silloin Rakastamme heitä sellaisena kuin he ovat, ja voimme rukoilla heidän puolestaan vilpittömällä rakkaudella.

Rakastaminen ei merkitse sitä, että hyväksyisin toisten tekemät synnit, tai että sanoisin, että kaikki mitä he tekevät, on hyväksyttävää ja oikein..

 

Se tarkoittaa heidän kantamista jatkuvasti Herran eteen, heidän puolestaan rukoilemista ja toivoa heille kaikkea parasta, että Herra kohtaisi heitä ja saisi aikaan heissä mielen muutoksen todellisen kääntymisen pelastavaan uskoon. 

 

Voin, antaa neuvoja tai ojentaa toisia, mutta vain kun teen sen aidosta huolenpidosta sekä rakkaudesta heitä kohtaan. Se on sellaista Jumalan mielenmukaista esirukousta siitäkin huolimatta, mitä ihmisenä itsessäni tunnen.

 

Jokaisella Ihmisellä on perustarve rakastaa ja tulla rakastetuksi. Rakkaus vetää ihmisiä puoleensa. Jokaisen kenet kohtaan, tulisi saada tuntea rakkaudellista vetoa Kristuksen puoleen minun kauttani. 

 

Mutta kuinka joku voi tuntea vetoa Jeesukseen, jos hänen kokemuksensa minusta on jatkuvaa valittamista, arvostelua, ylpeyttä, epäystävällisyyttä, vihaa, kovia sanoja ja uhkailua jne.?

 

Jos siis tunnen, että minulta puuttuu jumalallista rakkautta, voin rukoilla Jumalaa, että hän osoittaisi minulle, kuinka saan enemmän sitä. Minun tulee olla halukas luopumaan omasta tahdostani ja ajatella muita ennen kuin itseäni.

Jeesus sanoi: ”Teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie. Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.” Luuk 6:27-31

«Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähetänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.» 1. Joh. 4:10. 

Turtumus ja paatumus

Pohdintoja arjen keskeltä… 

Kun tulin uskoon, minä entinen kova kiroilija, vapauduin samalla uskoon tulon ja uudestisyntymisen hetkellä kirouksen vallasta. Sitä suu puhuu mitä sydän on täynnä, luin raamatusta myöhemmin, kun tätä ihmettä ihmettelin. 

 

Kun sydän puhdistui ja oli Herran veren puhdistama, kirosanat oli samalla hetkellä pyyhitty pois, uusi minä oli syntynyt ja vanha minä oli poissa. 

 

Vaikka kirousta ei enää olekaan minussa tai suussani, niin havahduin erityisesti tällä viikolla ympärillä ihmisten puhetyyliin ja kirosanoihin sekä likaisiin puheisiin joita he jatkuvasti puhuivat. En ollut itsessäni huomannut miten kiroiluun ja likaisiin juttuihin oli tullut turtumus, se ei enää korvaan sattunut enkä niitä enää huomioinut. 

 

Kun juttelin tyttäreni kanssa iltapalalla havainnostani, hän huomautti minua, että oli kuullut monesti, kun minä katselin kännykällä reels videoita ja kuinka niissä kiroiltiin. Ei niin, että olisin hakeutunut sellaisten videoiden pariin  tarkoituksellisesti, vaan turhuudessa kännykkää selaillen. En itse enää kuullut tai havainnut niissä esiintyviä kirosanoja tai viittausta johonkin kaksimieliseen. 

 

Turtumus on vakava asia. Jos vietän aikaa epäpyhien asioiden kanssa, television, väkivallan katsomisen tai syntisen asioiden parissa voi turtumus muuttua paatumukseksi. 

 

Paatuminen tarkoittaa ihmisen sisäistä kovettumista. Paatunut ihminen ei enää reagoi asioihin samalla tavalla kuin ennen – esimerkiksi vääryys, kärsimys tai oma väärä toiminta ei enää herätä yhtä voimakasta omantunnon ääntä tai myötätuntoa. Ihminen on menettänyt herkkyyttään asioille, joiden pitäisi edelleen koskettaa tai herättää omatuntoa.

 

Uskovana on ollut ahdistavaa, että joutuu olemaan tällaisessa vuorovaikutuksessa maailman keskellä. Joudut kestämään kiroilua ja kuunnella likaisia puheita. Tällöin typerä virnistys tai hymy näissä tilanteissa on, kuin hiljainen hyväksyntä läsnäolijoille.  Selkärankaisena Kristittynä tulisi  ennemminkin olla vaikuttamassa ilmapiiriin niin, että tällaiset puheet ovat noloja ja häpeällisiä, kuin olla vain hiljaa ja vaiti. 

 

Jotkut uskovat hyväksyvät tilanteen ja eivät silmätikuksi joutumisen takia halua erottautua joukosta. Erilaisuus aina maksaa ja siihen meidät on kutsuttukin ja ennalta siitä ilmoitettu. Kun hakeudut yhteisön ulkopuolelle, niin jotkut kokevat sen haasteena, ikään kuin loukkauksena heitä kohtaan. He kokevat, että tuomitset heidän elämän tapansa, kun et jaa niitä arvoja, etkä elä samanlaista elämää kuin he. 

 

2 Tim 3:12 Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.

 

Raamatussa paatumus tarkoittaa ennen kaikkea sydämen kovettumista Jumalaa, totuutta tai omaatuntoa kohtaan. Paatunut ihminen ei enää kuuntele Jumalan kehotuksia, ei halua tehdä parannusta tai hänen sydämensä on tullut välinpitämättömäksi hengellisille asioille. Raamattu varoittaa ja puhuu tästä… 

 

Psalmit 95:8: “Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin meribassa, niinkuin massan päivänä erämaassa”

 

Heprealaiskirje 3:13: ”vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi”

 

Efesolaiskirje 4:18-19 ”nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa”

 

Nämä kuvaa ihmisiä, joiden sydän on paatunut ja jotka ovat menettäneet hengellisen herkkyytensä…

 

Eräs ajattelija on sanonut: ”Ihmiset jotka eivät pidä sinusta, seuraavat eniten kaikkea mitä sinä teet” …hän ei ollut väärässä… 

 

Jotkut puhuvat pahaa sinusta ja arvostelevat kaikkea sinussa, mitä sanot, harrastat, syöt tai juot, pukeudut, omistat tai miltä näytät. He kokoontuvat keskenänsä, nauravat ja pilkkaavat sinua seläntakana tai ääneen päin naamaa, siihen kuuluu vähättely ja kyseenalaistaminen kaikkeen mitä teet. Tällaiset ihmiset löytävät sinusta aina jotain negatiivista sanottavaa. 

 

He kokeilevat kuinka pitkälle he voivat mennä, ennen kuin menetät malttisi, jotta sen jälkeen he voivat arvostella uskoasi sekä Kristinuskoa yleensäkin.

 

Näinhän tapahtui myös Jeesukselle… mutta Jeesus sanoikin meille rohkaisuksi näistä tilanteista…

 

Matt 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valehdellen puhuvat teistä kaikkea pahaa.

 

Raamatullisessa mielessä paatumus ei yleensä tapahdu kerralla, vaan vähitellen: ihminen toistuvasti torjuu totuuden, omantunnon äänen tai Jumalan kutsun, tällöin sydän voi tulla yhä kovemmaksi  kuulemaan. 

 

Raamatussa on kuitenkin myös toivoa. Jumala kutsuu ihmisiä kääntymään hänen puoleensa ja lupaa antaa uuden sydämen ja poistaa kivisydämen, kuten raamatussa sanotaan…  

 

Hesekielin kirja 36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. 

 

Paatumus ei siis Raamatun mukaan ole välttämättä lopullinen tila, vaan ihminen voi edelleen kääntyä Jumalan puoleen ja kivisydän voi muuttua rakastavaksi lihasydämeksi. 

 

Vaikka joudumme ihmisten ylenkatsottaviksi ja likakamppanjoiden sylkykupiksi, niin usko Jeesukseen ei ole häpeän asia, se on kunnia asia. Älä häpeä Kristusta, Hänkään ei hävennyt kutsua sinua omaksi lapsekseen, häpeäisitkö sinä siis Häntä ihmisten edessä? 

 

Ole suolana ja valona silloinkin kun olet loukattu ja loattu, joskus se on vaikeaa mutta tartu silloinkin Jeesuksen käteen. 

 

Usko Jeesukseen on elämän tärkein asia. Ole ylpeä siitä, että olet Jumalan lapsi ja rukoile niiden puolesta, jotka sinua kiusaavat. Ehkä Jeesus tekee sinun kauttasi työtä näiden eksyneiden elämässä ja he tulevat kokemaan synnin tunnon ja tajuamaan, että he hukkuvat ilman Jeesusta ja tarvitsevat armahduksen. 

 

Vanha kansa viisaus Suomessa tiesi sen, kun se sanoi, että huono seura hyvät tavat turmelee…

 

Pysy erossa tästä maailmasta, sen arvoista. Pidä sydämesi puhtaana. Täytä sydämesi hengellisillä asioilla, kirjoilla, kokouksilla, saarnoilla ja hengellisillä asioilla, ettei turtumus, viha ja kiukku vie sinun rauhaasi. 

 

Amen