Rakkaus

Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

1kor 13:4-6

Jäin pohtimaan miten se on toteutunut minun kohdallani… ja totesin murheekseni, että aika heikosti… 

Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1. Joh. 4:8 sanoo Jumalan sana… 

 

Mitä rakkaus on? Kun me ihmiset ajattelemme rakkautta, ajattelemme usein hyviä tunteita. Mutta rakkaus ei ole vain tunnetta. Se sisältää niin paljon enemmän kuin vain sen, mitä tunnen. 

 

rakkautta annetaan ja otetaan vastaan mielellään silloin, kun sitä  itse saan. Silloin on helppo rakastaa Mutta mitä teen silloin, kun toisen rakastaminen on vaikeaa ja maksaa minulle jotakin?

 

Jos joku on kohdellut minua huonosti? Missä rakkauteni on silloin?

 

Rakkaus rakastaa vihollisiaan; se rakastaa ensin. Ja se ei häviä, vaikka rakkaus ei koskaan saisi vastakaikua. Se kestää kaiken.

Rakkaus antaa, eikä vain niille, jotka ovat hyviä minua kohtaan.

 

«Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä, että olisitte taivaallisen Isänne lapsia.» Matteus 5:44-45.

 

On hienoa, kun jotkut rakastavat minua, ja minä rakastan puolestani heitä. Se on helppoa. Mutta se ei ole todiste rakkaudestani. Jumala rakasti meitä ennen kuin me rakastimme häntä, ja me emme ole tehneet mitään ansaitaksemme tämän rakkauden. 

 

On yleistä toivoa, että toiset muuttuvat. Tunnemme, että on vaikeaa rakastaa joitakin ihmisiä sellaisena kuin he ovat, ja toivoisimme, että he olisivat erilaisia. Mutta tämä on todiste vain siitä, että olemme enemmän kiinnostuneita omasta onnestamme ja mukavuudestamme, kuin toisten rakastamisesta…

Totuus on, että sen sijaan, että toivoisimme toisten muuttuvan, meidän tulee löytää synti itsessämme ja puhdistaa se ensin pois. Sormi pystyssä, minä-tiedän ja olen oikeassa, uhkailemalla tai pelottelemalla toisia, se ei saa kenessäkään todellista muutosta aikaan…

 

Mutta jos puhdistamme itsemme näistä asioista, silloin voimme kantaa, uskoa, toivoa ja kestää kaiken epämukavan toisten taholta. Silloin Rakastamme heitä sellaisena kuin he ovat, ja voimme rukoilla heidän puolestaan vilpittömällä rakkaudella.

Rakastaminen ei merkitse sitä, että hyväksyisin toisten tekemät synnit, tai että sanoisin, että kaikki mitä he tekevät, on hyväksyttävää ja oikein..

 

Se tarkoittaa heidän kantamista jatkuvasti Herran eteen, heidän puolestaan rukoilemista ja toivoa heille kaikkea parasta, että Herra kohtaisi heitä ja saisi aikaan heissä mielen muutoksen todellisen kääntymisen pelastavaan uskoon. 

 

Voin, antaa neuvoja tai ojentaa toisia, mutta vain kun teen sen aidosta huolenpidosta sekä rakkaudesta heitä kohtaan. Se on sellaista Jumalan mielenmukaista esirukousta siitäkin huolimatta, mitä ihmisenä itsessäni tunnen.

 

Jokaisella Ihmisellä on perustarve rakastaa ja tulla rakastetuksi. Rakkaus vetää ihmisiä puoleensa. Jokaisen kenet kohtaan, tulisi saada tuntea rakkaudellista vetoa Kristuksen puoleen minun kauttani. 

 

Mutta kuinka joku voi tuntea vetoa Jeesukseen, jos hänen kokemuksensa minusta on jatkuvaa valittamista, arvostelua, ylpeyttä, epäystävällisyyttä, vihaa, kovia sanoja ja uhkailua jne.?

 

Jos siis tunnen, että minulta puuttuu jumalallista rakkautta, voin rukoilla Jumalaa, että hän osoittaisi minulle, kuinka saan enemmän sitä. Minun tulee olla halukas luopumaan omasta tahdostani ja ajatella muita ennen kuin itseäni.

Jeesus sanoi: ”Teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie. Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.” Luuk 6:27-31

«Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähetänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.» 1. Joh. 4:10.