Suomalaisista perheistä puuttuu yksi lapsi

Viime vuonna Suomessa syntyneiden lasten lukumäärä laski 50 139:een. Syntyvyys painui tasolle 1,48 lasta per nainen. Kotkalainen varavaltuutettu ja sosiologian dosentti Juhani Pekkola (sd.) perää yhteiskunnalta tekoja, jotka saisivat suomalaiset perheet hankkimaan niin monta lasta, kuin vanhemmat oikeasti haluaisivat.

— Syntyvyyttä Suomessa alentavat pääosin opiskelu, valmistuminen työelämään, asumisen kustannukset ja työmarkkinoihin liittyvät epävarmuustekijät, toteaa Juhani Pekkola.

— Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa yhdessä Olli Lehtosen kanssa tekemäni tutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta, joten nykytilanne on ristiriidassa perheiden lapsitavoitteiden ja yleisen edun kanssa. Perheistä puuttuu keskimäärin yksi lapsi.

Vuodesta 1969 jatkunut syntyvyyden lasku on johtanut väestön ikääntymiseen.

— Jos mitään ei tehdä, kuka maksaa eläkkeet 20 vuoden päästä? Yhteiskunnan rakenne romahtaa. Ikärakenteen ja huoltosuhteen ongelmat olisivat korjattavissa muutamassa vuosikymmenessä, jos syntyvyys kohoaisi vähintään tasolle 2,1 lasta naista kohden.

OPISKELEVAT PERHEET VAIKEASSA ASEMASSA

Syntyvyyttä Suomessa alentavat pääosin opiskelu, valmistuminen työelämään, asumisen kustannukset ja työmarkkinoihin liittyvät epävarmuustekijät.

— Nämä asiat siirtävät lasten hankkimista, alentavat toteutuvaa lapsilukua ja nostavat ensisynnyttäjien keski-ikää. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat opiskelevat perheet.

Suomalaisten selkeä perhemyönteisyys on lähtökohta lasten hankkimiselle.

— Suomalaisista 81 prosenttia pitää tärkeämpänä keskittyä perheeseen kuin työhön lasten ollessa pieniä, 72 prosenttia ilmoittaa lapsen parantavan elämänlaatua ja 62 prosentille lasten hankkiminen ja lapsista huolehtiminen on elämän keskeinen päämäärä. Vain kaksi prosenttia 18—40-vuotiaista suomalaisista haluaa jäädä lapsettomiksi.

— Jos mitään ei tehdä, kuka maksaa eläkkeet 20 vuoden päästä? — Juhani Pekkola

Lapset tuottavat enemmän kuin kuluttavat

Pekkola toteaa, että lapset ovat onnea ja ”parasta bisnestä”.

— Lapsi- ja perhemyönteinen sosiaalipolitiikka on tuottavinta ja kauaskantoisinta työvoima- ja talous- ja eläkepolitiikkaa. Yhden lapsen tulevien työvuosien BKT:stä laskettu tuotto on keskimäärin 3,7 miljoonaa euroa ja keskimääräinen verokertymä 1,6 miljoonaa euroa. Perheiden tuotot saa lapsiluvulla kertomalla. Tuottoihin nähden lapsen hoito- ja koulutuskulut ovat marginaaliset.

Pekkolan mielestä sosiaalipolitiikan painopisteeksi on asetettava perheiden enemmistö, tavalliset lapsiperheet, ja perheiden oikeutetut edellytykset lapsilukutoiveiden toteuttamiseen.

Johanna Vehkaluoto

Kouvolan Sanomat 11.3.2018