Kiitollisuus

Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta ihan kaikille.

(Luuk 17:11-19)  Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: ”Menkää näyttämään itsenne papeille.” Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?” Ja hän sanoi miehelle: ”Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.” 

 

Näin on elämässä usein. Emme näe sitä mitä hyvää meillä on ympärillämme. Vaan epäkiitollisena valitamme siitä mitä meillä ei ole, emmekä kiitä siitä miten Herra on meitä siunannut ja auttanut. 

 

Kun meillä on ahdistuksia, terveys huolia, talous vaikeuksia ja ihmis-suhde sotkuja silloin me emme hellitä vaan rukoilemme apua Herralta mutta sitten kun terveys palaa, ahdistus ja elämän sotkut selviävät me pidämme niitä kuin itsestään selvyytenä kuin itse olisimme ongelmat ratkaisseet. 

 

Olinpa fiksu kun osasin niin nokkelasti hoitaa talous asioita. Olinpa viisas kun osasin lääkitä ja kuntouttaa itseni tällätavalla kuntoon jne. 

 

Niin nopeasti unohdamme sen mistä todellinen apu tuli, keneltä tuli viisaus ratkaista talous asiat, mistä tuli johdatus ja oivallus lääkitä tai kuntouttaa itsensä sillä tavalla, että terveys palasi. 

 

Joskus näyttää siltä, että Herra on meidän juoksupoika jonka tehtäviin on vastata ja tehdä niin kuin me tahdomme mutta kuitenkin, Herra ei koskaan tule olemaan meidän juoksupoikamme, vaan Hän on Herra, meidän Isämme, kuninkaamme ja vapahtajamme. 

 

Meidän tulee olla Hänen kätensä päivittäisessä ohjauksessa eikä toisinpäin. 

 

Kiitollisuus ei tarkoita vain sitä, että kiitämme Jumalaa silloin, kun kaikki menee hyvin, vaan myös sitä, että luotamme Häneen vaikeuksien keskellä.

 

”Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.”

— Psalmi 107:1

 

”Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.”

— 1. Tessalonikalaiskirje 5:18

 

Kiitollisuus muuttaa myös katsettamme: emme katso ainoastaan siihen, mitä meiltä puuttuu, vaan siihen, mitä Jumala on jo meille antanut.

 

Herra Jeesus, kiitos tästä päivästä. Kiitos elämästä, armostasi ja siitä, ettet hylkää minua. Kiitos kaikesta hyvästä, jonka olet antanut, ja anna minulle sellainen sydän, joka oppii kiittämään myös vaikeuksien keskellä. Auta minua luottamaan sinuun joka päivä kaikissa tilanteissa minkä keskellä elän.

 

Aamen.