Rakkaus

Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

1kor 13:4-6

Jäin pohtimaan miten se on toteutunut minun kohdallani… ja totesin murheekseni, että aika heikosti… 

Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1. Joh. 4:8 sanoo Jumalan sana… 

 

Mitä rakkaus on? Kun me ihmiset ajattelemme rakkautta, ajattelemme usein hyviä tunteita. Mutta rakkaus ei ole vain tunnetta. Se sisältää niin paljon enemmän kuin vain sen, mitä tunnen. 

 

rakkautta annetaan ja otetaan vastaan mielellään silloin, kun sitä  itse saan. Silloin on helppo rakastaa Mutta mitä teen silloin, kun toisen rakastaminen on vaikeaa ja maksaa minulle jotakin?

 

Jos joku on kohdellut minua huonosti? Missä rakkauteni on silloin?

 

Rakkaus rakastaa vihollisiaan; se rakastaa ensin. Ja se ei häviä, vaikka rakkaus ei koskaan saisi vastakaikua. Se kestää kaiken.

Rakkaus antaa, eikä vain niille, jotka ovat hyviä minua kohtaan.

 

«Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä, että olisitte taivaallisen Isänne lapsia.» Matteus 5:44-45.

 

On hienoa, kun jotkut rakastavat minua, ja minä rakastan puolestani heitä. Se on helppoa. Mutta se ei ole todiste rakkaudestani. Jumala rakasti meitä ennen kuin me rakastimme häntä, ja me emme ole tehneet mitään ansaitaksemme tämän rakkauden. 

 

On yleistä toivoa, että toiset muuttuvat. Tunnemme, että on vaikeaa rakastaa joitakin ihmisiä sellaisena kuin he ovat, ja toivoisimme, että he olisivat erilaisia. Mutta tämä on todiste vain siitä, että olemme enemmän kiinnostuneita omasta onnestamme ja mukavuudestamme, kuin toisten rakastamisesta…

Totuus on, että sen sijaan, että toivoisimme toisten muuttuvan, meidän tulee löytää synti itsessämme ja puhdistaa se ensin pois. Sormi pystyssä, minä-tiedän ja olen oikeassa, uhkailemalla tai pelottelemalla toisia, se ei saa kenessäkään todellista muutosta aikaan…

 

Mutta jos puhdistamme itsemme näistä asioista, silloin voimme kantaa, uskoa, toivoa ja kestää kaiken epämukavan toisten taholta. Silloin Rakastamme heitä sellaisena kuin he ovat, ja voimme rukoilla heidän puolestaan vilpittömällä rakkaudella.

Rakastaminen ei merkitse sitä, että hyväksyisin toisten tekemät synnit, tai että sanoisin, että kaikki mitä he tekevät, on hyväksyttävää ja oikein..

 

Se tarkoittaa heidän kantamista jatkuvasti Herran eteen, heidän puolestaan rukoilemista ja toivoa heille kaikkea parasta, että Herra kohtaisi heitä ja saisi aikaan heissä mielen muutoksen todellisen kääntymisen pelastavaan uskoon. 

 

Voin, antaa neuvoja tai ojentaa toisia, mutta vain kun teen sen aidosta huolenpidosta sekä rakkaudesta heitä kohtaan. Se on sellaista Jumalan mielenmukaista esirukousta siitäkin huolimatta, mitä ihmisenä itsessäni tunnen.

 

Jokaisella Ihmisellä on perustarve rakastaa ja tulla rakastetuksi. Rakkaus vetää ihmisiä puoleensa. Jokaisen kenet kohtaan, tulisi saada tuntea rakkaudellista vetoa Kristuksen puoleen minun kauttani. 

 

Mutta kuinka joku voi tuntea vetoa Jeesukseen, jos hänen kokemuksensa minusta on jatkuvaa valittamista, arvostelua, ylpeyttä, epäystävällisyyttä, vihaa, kovia sanoja ja uhkailua jne.?

 

Jos siis tunnen, että minulta puuttuu jumalallista rakkautta, voin rukoilla Jumalaa, että hän osoittaisi minulle, kuinka saan enemmän sitä. Minun tulee olla halukas luopumaan omasta tahdostani ja ajatella muita ennen kuin itseäni.

Jeesus sanoi: ”Teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie. Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.” Luuk 6:27-31

«Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähetänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.» 1. Joh. 4:10. 

Turtumus ja paatumus

Pohdintoja arjen keskeltä… 

Kun tulin uskoon, minä entinen kova kiroilija, vapauduin samalla uskoon tulon ja uudestisyntymisen hetkellä kirouksen vallasta. Sitä suu puhuu mitä sydän on täynnä, luin raamatusta myöhemmin, kun tätä ihmettä ihmettelin. 

 

Kun sydän puhdistui ja oli Herran veren puhdistama, kirosanat oli samalla hetkellä pyyhitty pois, uusi minä oli syntynyt ja vanha minä oli poissa. 

 

Vaikka kirousta ei enää olekaan minussa tai suussani, niin havahduin erityisesti tällä viikolla ympärillä ihmisten puhetyyliin ja kirosanoihin sekä likaisiin puheisiin joita he jatkuvasti puhuivat. En ollut itsessäni huomannut miten kiroiluun ja likaisiin juttuihin oli tullut turtumus, se ei enää korvaan sattunut enkä niitä enää huomioinut. 

 

Kun juttelin tyttäreni kanssa iltapalalla havainnostani, hän huomautti minua, että oli kuullut monesti, kun minä katselin kännykällä reels videoita ja kuinka niissä kiroiltiin. Ei niin, että olisin hakeutunut sellaisten videoiden pariin  tarkoituksellisesti, vaan turhuudessa kännykkää selaillen. En itse enää kuullut tai havainnut niissä esiintyviä kirosanoja tai viittausta johonkin kaksimieliseen. 

 

Turtumus on vakava asia. Jos vietän aikaa epäpyhien asioiden kanssa, television, väkivallan katsomisen tai syntisen asioiden parissa voi turtumus muuttua paatumukseksi. 

 

Paatuminen tarkoittaa ihmisen sisäistä kovettumista. Paatunut ihminen ei enää reagoi asioihin samalla tavalla kuin ennen – esimerkiksi vääryys, kärsimys tai oma väärä toiminta ei enää herätä yhtä voimakasta omantunnon ääntä tai myötätuntoa. Ihminen on menettänyt herkkyyttään asioille, joiden pitäisi edelleen koskettaa tai herättää omatuntoa.

 

Uskovana on ollut ahdistavaa, että joutuu olemaan tällaisessa vuorovaikutuksessa maailman keskellä. Joudut kestämään kiroilua ja kuunnella likaisia puheita. Tällöin typerä virnistys tai hymy näissä tilanteissa on, kuin hiljainen hyväksyntä läsnäolijoille.  Selkärankaisena Kristittynä tulisi  ennemminkin olla vaikuttamassa ilmapiiriin niin, että tällaiset puheet ovat noloja ja häpeällisiä, kuin olla vain hiljaa ja vaiti. 

 

Jotkut uskovat hyväksyvät tilanteen ja eivät silmätikuksi joutumisen takia halua erottautua joukosta. Erilaisuus aina maksaa ja siihen meidät on kutsuttukin ja ennalta siitä ilmoitettu. Kun hakeudut yhteisön ulkopuolelle, niin jotkut kokevat sen haasteena, ikään kuin loukkauksena heitä kohtaan. He kokevat, että tuomitset heidän elämän tapansa, kun et jaa niitä arvoja, etkä elä samanlaista elämää kuin he. 

 

2 Tim 3:12 Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.

 

Raamatussa paatumus tarkoittaa ennen kaikkea sydämen kovettumista Jumalaa, totuutta tai omaatuntoa kohtaan. Paatunut ihminen ei enää kuuntele Jumalan kehotuksia, ei halua tehdä parannusta tai hänen sydämensä on tullut välinpitämättömäksi hengellisille asioille. Raamattu varoittaa ja puhuu tästä… 

 

Psalmit 95:8: “Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin meribassa, niinkuin massan päivänä erämaassa”

 

Heprealaiskirje 3:13: ”vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi”

 

Efesolaiskirje 4:18-19 ”nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden, ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa”

 

Nämä kuvaa ihmisiä, joiden sydän on paatunut ja jotka ovat menettäneet hengellisen herkkyytensä…

 

Eräs ajattelija on sanonut: ”Ihmiset jotka eivät pidä sinusta, seuraavat eniten kaikkea mitä sinä teet” …hän ei ollut väärässä… 

 

Jotkut puhuvat pahaa sinusta ja arvostelevat kaikkea sinussa, mitä sanot, harrastat, syöt tai juot, pukeudut, omistat tai miltä näytät. He kokoontuvat keskenänsä, nauravat ja pilkkaavat sinua seläntakana tai ääneen päin naamaa, siihen kuuluu vähättely ja kyseenalaistaminen kaikkeen mitä teet. Tällaiset ihmiset löytävät sinusta aina jotain negatiivista sanottavaa. 

 

He kokeilevat kuinka pitkälle he voivat mennä, ennen kuin menetät malttisi, jotta sen jälkeen he voivat arvostella uskoasi sekä Kristinuskoa yleensäkin.

 

Näinhän tapahtui myös Jeesukselle… mutta Jeesus sanoikin meille rohkaisuksi näistä tilanteista…

 

Matt 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valehdellen puhuvat teistä kaikkea pahaa.

 

Raamatullisessa mielessä paatumus ei yleensä tapahdu kerralla, vaan vähitellen: ihminen toistuvasti torjuu totuuden, omantunnon äänen tai Jumalan kutsun, tällöin sydän voi tulla yhä kovemmaksi  kuulemaan. 

 

Raamatussa on kuitenkin myös toivoa. Jumala kutsuu ihmisiä kääntymään hänen puoleensa ja lupaa antaa uuden sydämen ja poistaa kivisydämen, kuten raamatussa sanotaan…  

 

Hesekielin kirja 36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. 

 

Paatumus ei siis Raamatun mukaan ole välttämättä lopullinen tila, vaan ihminen voi edelleen kääntyä Jumalan puoleen ja kivisydän voi muuttua rakastavaksi lihasydämeksi. 

 

Vaikka joudumme ihmisten ylenkatsottaviksi ja likakamppanjoiden sylkykupiksi, niin usko Jeesukseen ei ole häpeän asia, se on kunnia asia. Älä häpeä Kristusta, Hänkään ei hävennyt kutsua sinua omaksi lapsekseen, häpeäisitkö sinä siis Häntä ihmisten edessä? 

 

Ole suolana ja valona silloinkin kun olet loukattu ja loattu, joskus se on vaikeaa mutta tartu silloinkin Jeesuksen käteen. 

 

Usko Jeesukseen on elämän tärkein asia. Ole ylpeä siitä, että olet Jumalan lapsi ja rukoile niiden puolesta, jotka sinua kiusaavat. Ehkä Jeesus tekee sinun kauttasi työtä näiden eksyneiden elämässä ja he tulevat kokemaan synnin tunnon ja tajuamaan, että he hukkuvat ilman Jeesusta ja tarvitsevat armahduksen. 

 

Vanha kansa viisaus Suomessa tiesi sen, kun se sanoi, että huono seura hyvät tavat turmelee…

 

Pysy erossa tästä maailmasta, sen arvoista. Pidä sydämesi puhtaana. Täytä sydämesi hengellisillä asioilla, kirjoilla, kokouksilla, saarnoilla ja hengellisillä asioilla, ettei turtumus, viha ja kiukku vie sinun rauhaasi. 

 

Amen 

Jeesus on ylösnoussut

Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi, meidän kipumme Hän sälytti päällensä. 

Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. 

Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. 

Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei Hän suutansa avannut.

Ahdistettuna ja tuomittuna Hänet otettiin pois, mutta kuka Hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä Hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä. 

Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö Hän tuli kuoltuansa, sillä Hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa. 

Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet Hänen sielunsa vikauhriksi, saa Hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.

Sielunsa vaivan tähden Hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. 

Tuntemuksensa kautta Hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. 

Sentähden minä jaan Hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa Hän saalista jakaa; sillä Hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, 

Hän kantoi monien synnit, ja Hän rukoili pahantekijäin puolesta. Jesaja 53:3-12 

 

Istuin pääsiäisen juhlakokouksessa Viron Narvassa. Ajattelin siinä kokouksessa istuessani Jeesusta ja näin Hänet mielessäni riippumassa ristillä, verisenä ja kärsivänä. 

 

Jotenkin se kosketti minun sisimpääni. Olen kyllä kuullut monet kerrat saarnoissa sekä lukenut monet monet kerrat raamatusta, kuinka Herra Jeesus maksoi minun syntivelkani ristillä.

 

Sitä miettiessäni ajattelin, että minun pitäisi olla siinä Hänen sijastaan, ryövärien tavoin rangaistuna. Eikä Hänen! 

 

Minä olisin siinä täysin oikeutetusti, sillä olenhan tehnyt Jumalan tahtoa vastaan niin monin tavoin. En monesti ole elänyt niin kuin tiedän Hönen tahtonsa olevan. Minulle kuuluisi tuo rangaistus. Mutta Hän on ristillä minun tähteni, että syntini sovitettaisiin ja minulla elämä olisi. 

 

Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi häntä: “Etkö sinä ole Kristus? Pelasta itsesi ja meidät!” Mutta toinen nuhteli häntä: “Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, vaikka olet saman tuomion alainen? Me kärsimme oikeudenmukaisesti, saammehan ansaitsemamme palkan teoistamme, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa.” Ja hän sanoi: “Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.”

Jeesus vastasi hänelle: “Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” Luuk 23:39-43 

 

Mutta niin kuin ryöväri ristillä näki elämänsä pahuuden ja sai voimansa kääntää katseensa siellä ristiin naulittuun Jeesukseen ja huutaa Hänen armoansa sekä laittaa turvansa Häneen, joka voi iankaikkisesta kuolemasta pelastaa 

syntisen ihmisen...

 

Hän, Jeesus Kristus tuli väliin ja sanoi, Minä maksan hänen syntinsä, Minä maksan hänen rikoksensa… menneet, tämän päiväiset ja tulevat, jos hän pysyy Minussa. 

 

”Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää…” Joh. 15:5

 

Hän tuli ja otti minun paikkani, minun syyllisyyteni, syntini ja pahat tekoni. Hän sovitti minut Jumalan edessä niin, että velkakirja, syntiluettelo mitätöitiin. Niiden päälle lyötiin verinen leima ”maksettu” 

 

Niin paljon Jumala rakasti minua, että tällaisen ansiottoman miehen rikkomukset Hän tahtoi ja antoi anteeksi ja kutsui, sekä otti lapsekseen. Uuteen elämään, uudesti syntyneeseen ihmiseen, Jumalan lapsuuteen. 

 

Samoin Hän vielä tänäänkin kutsuu sinua yhteyteensä. Hän on avannut tien Jumalan yhteyteen… pääsiäisen sanoma julistaa Jeesuksen ristillä

huutamansa sanat… ”Se on täytetty!” syntien hinta on maksettu, hauta on tyhjä ”Jeesus on ylösnoussut!!!”

 

”Hän ei ole täällä, sillä Hän on noussut ylös, niin kuin Hän sanoi.” Matt, 28:6

Palmusunnuntai

Joh 12:12 Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Kaupunkiin oli kerääntynyt paljon väkeä, ja ihmiset ottivat palmunoksia ja lähtivät Jeesusta vastaan. He huusivat:

»Hoosianna!

Siunattu se, joka tulee Herran nimissä,

siunattu Israelin kuningas!»

Jeesus huomasi aasin varsan ja istuutui sen selkään, niin kuin oli kirjoitettu:

»Älä pelkää, tytär Siion!

Kuninkaasi saapuu

aasin varsan selässä.»

Palmusunnuntai käynnisti kristittyjen suurimman juhlan, Pääsiäisen, joka avasi tie Golgatan ristiltä Jumalan yhteyteen ja syntien sovitukseen. Se on valtava ilo sanoma, vaikka se on traaginen ja synkkien tapahtumien näyttämö.. petosta, pahuutta, kuolemaa, pelkoa ja toivottomuutta…

 

Palmusunnuntai käynnisti Jumalan suunnitelman missä uhrikaritsa, Jumala itse, uhrattiin syntisen ihmisen edestä… vaikka me olemme syntisiä on Jumala pojassaan tehnyt sovituksen, kuin olisimme synnittömiä Jumalan edessä, sillä Hän katsoo meitä Jeesuksen kautta, eikä sitä, millaisia me todellisuudessa olemme

 

Maailma valmistautuu pääsiäiseen ja

monet uskovat paastoavat ja viettävät hiljaista viikkoa. evan­ke­liu­mi­teks­tit ker­to­vat siinä Kris­tuk­sen nöyr­ty­mi­ses­tä ja alen­tu­mi­ses­ta: 

 

”Ol­koon teil­lä­kin sel­lai­nen mie­li, joka Kris­tuk­sel­la Jee­suk­sel­la oli. Hä­nel­lä oli Ju­ma­lan muo­to, mut­ta hän ei pi­tä­nyt kiin­ni oi­keu­des­taan ol­la Ju­ma­lan ver­tai­nen vaan luo­pui omas­taan. Hän ot­ti or­jan muo­don ja tuli ih­mis­ten kal­tai­sek­si. Hän eli ih­mi­se­nä ih­mis­ten jou­kos­sa, hän alen­si it­sen­sä ja oli kuu­li­ai­nen kuo­le­maan as­ti, ris­tin­kuo­le­maan as­ti." (Fil. 2:5-8)

 

Jee­sus ei pidä kiin­ni oi­keuk­sis­taan ei­kä val­las­taan. Hän luo­puu omas­taan, ot­taa or­jan muo­don, alen­taa it­sen­sä, on kuu­li­ai­nen ris­tin­kuo­le­maan as­ti. Hän kär­sii ja kuo­lee so­vit­taak­seen ih­mis­ten syn­nit ja voit­taa kuo­le­man va­paut­taak­seen mei­dät syn­nin val­las­ta ja antaakseen meil­le elä­män.

 

Ainoastaan Jeesuksen sovitus avasi meille tien Isän Jumalan luo. Vaikka  ihmisten moraali ja arvot olisivat hyveelliset ja kristilliset, niin niitä noudattamalla ei yksin pelastuta, niiden mukaan eläminen antaa kyllä laadukkaamman ja paremman elämän, mutta on vain yksi pelastumisen edellytys..

 

Tarvittiin syntiemme sovitus ja vain synnitön voi olla syntiselle sovittaja ja tästä pääsiäinen maailmalle julistaa, synnitön Jumalan poika tuli syntisen ihmisen tekojen seuraukset maksamaan ja sovittamaan. 

 

Itse, omassa ruumiissaan, hän »kantoi meidän syntimme» ristinpuulle, jotta me kuolisimme pois synneistä ja eläisimme vanhurskaudelle. »Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.»

1. Pietarin kirje 2:24

 

Juhlittava pääsiäinen muistuttaa meitä siitä, että teoilla, meistä ei kukaan yllä Jumalan arvoihin, moraaliin ja Pyhyyteen niin, että voisimme ansaita pelastuksen teoillamme, sillä yksikin tehty, pienikin synti elämän aikana, sulkee Jumalan taivaan portit… sillä yksikään synti ei voi päästä taivaaseen, sillä Jumala on Pyhä, eikä Hän voi sallia yhtään syntiä… jos taivaaseen  päästettäisiin syntinen tai yksikin synti, se ei enää olisi taivas… 

 

Jos olet aiemmin varastanut kaupasta mutta myöhemmin tehnyt parannuksen ja maksanut aina sen jälkeen ostoksesi rehellisesti, se ei kuittaa aiempaa rikostasi tekemättömäksi…

 

Tästä pääsiäinen meille kertoo ja julistaa… Synnitön Jumalan poika tuli syntisen ihmisen tekojen seuraukset maksamaan ja sovittamaan.  

 

Lasku on maksettu, Jeesuksen kuoleman kautta, niin kuin uhrieläin antoi henkensä syntien sovittaja antoi Jeesus oman ruumiinsa meidän edestämme. Jumala katsoo meitä nyt Jeesuksen sovituksen kautta, eikä tekojemme kautta, kuin emme olisi koskaan syntiä tehneetkään. 

 

Eli, Jeesus on ihmisen ainoa pelastus, Hänet kuolemaansa, Hänen sovitukseensa vedoten, Hän antaa synnit anteeksi sekä antaa voiman tulla Jumalan lapseksi. Silloin saat kokea uudesti syntymisen ihmeen, joka antaa voiman lähteä Jeesusta seuraamaan ja Hänen tahtoansa elämässäsi täyttämään. 

 

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista.

1. Pietarin kirje 1:3

 

Jeesus on tie, totuus ja elämä, Jeesus on ylösnoussut