mooses, buddha, Jeesus vai muhammed?

Mies putosi yllättäen avonaiseen kaivoon ja huusi ahdingossaan apua...

Kaivon lähettyvillä oli Mooses joka oli menossa sapatti aterialle synagogaan, Kuullessaan avunhuudot Mooses pysähtyi ja kurkisti kaivoon ja sanoi kaivossa olevalle miehelle: "Odota siellä, me tulemme auttamaan sinua kun sapatti on ohi!" ja jatkoi matkaansa.

Mies jatkoi avun huutamistansa kaivosta ja sattui myös niin, että lähellä ohikulkumatkalla oli myös buddha. Hänkin kuuli avunhuudot ja katsahti kaivoon missä mies oli ja filosofina sanoi: "minulla on ratkaisu ongelmaasi. Mietiskele itsesi vapauteen, mutta muista, jos voitat, häviät, Jos tulet tasoihin, häviät. Ja jos häviät, häviät. ja niin buddhakin jatkoi matkaansa.

Mies oli jo epätoivoinen ja vammat mitkä hän oli pudotessansa saanut alkoivat jo tuottamaan tuskaa. Ja hädässään hän yhä jatkoi avun pyytämistään. Pian näkyikin muhammedin pää kaivon suuaukolla, sillä hänkin oli kuullut avunhuudot ja sanoi: "Se on allahin tahto. Tyydy osaasi, sillä se on sinulle määrätty kohtalo. Ja niin muhammedinkin pää katosi kaivon suuaukolta.

Oli jo myöhä ja pimeys alkoi laskeutumaan. Kaivon kylmyys tärisytti mies parkaa ja Hän tuskassansa itki ja valitti. Jeesuskin kuuli miehen itkun ja valituksen. Hän meni ja laskeutui kaivoon. Nosti miehen hartioilleen, pesi hänet, puhdisti ja sitoi hänen haavansa. Nosti miehen juhtansa selkään ja vei hänet majataloon. maksoi kulut ja lähtiessään sanoi majatalon isännälle. Hoida häntä ja palattuani maksan mitä sinulta lisää kuluja tästä tulee. (Luuk 10:30-37)    

Kuuluisien miesten viimeiset sanat

On hyvin mielenkiintoista ja opettavaista tutkia joskus, mitä kuuluisat miehet ovat sanoneet ja kokeneet vähän ennen kuolemaansa. Vilkaisu kuolinvuoteelle ilmaisee usein enemmän kuin kaikki suuret sanat ja teot heidän elinaikanaan. Sinä hetkenä, kun katselee kuolemaa silmästä silmään, putoaa monilta naamio ja he tulevat rehellisiksi.

VOLTAIRE,
joka oli kuuluisa pilkkaaja, koki kauhean lopun. Hänen hoitajattarensa sanoi: "vaikka saisin kaikki maailman rahat, en haluaisi enää nähdä uskomattoman kuolemaa!" Kuoleva huusi koko yön anteeksiantamusta.

DAVID HUME,
ateisti, huusi; "olen liekeissä!" Hänen epätoivonsa oli kauheaa katseltavaa.

HEINRICH HEINE,
joka oli suuri pilkkaaja (elämänsä loppupuolella hän vielä kirjoitti runon:)
"Särkynyt on vanha soitin kallioon, mi Kristus on!
Soitin, jota pahaan menoon paha henki viritti.
Se soitin kutsui kapinaan soi epäilystä, pilkkaa vaan.
Oi, Herra, mä etees polvistun anna anteeksi laulut mun!"

NAPOLEON,
Hänen lääkärinsä kirjoitti: "keisari kuolee yksin ja hyljättynä. Hänen kuolinkamppailunsa on kauhistuttava."

CESARE BORGIA,
valtiomies, "Olen elämäni aikana valmistautunut kaikkeen edeltä käsin, paitsi kuolemaan ja nyt minun täytyy kuolla täysin valmistautumattomana."

TALLEYRAND:
"Minä kärsin kadotettujen tuskia."

KAARLE IX (ranska):
"Olen kadotettu, voin todeta sen selvästi."

HOBBES,
Englantilainen ajattelija: "Minulla on edessäni kauhea hyppy pimeyteen."

SIR THOMAS SCOTT,
Englannin ylähuoneen entinen presidentti: "Tähän hetkeen asti olen ajatellut, ettei ole olemassa Jumalaa eikä helvettiä. Nyt tiedän ja tunnen, että molemmat ovat ja minä olen joutunut kadotukseen Kaikkivaltiaan oikeudenmukaisen tuomion mukaan."

GOETHE:
"Enemmän valoa!"

JEESUS KRISTUS:
"Se on täytetty!"

NIETZSCHE
kuoli mielipuolena

LENIN,
Kuoli henkisessä pimeydessä. Hän pyysi pöydiltä ja tuolilta syntiensä anteeksiantamusta. Kuinka erikoista miehelle, josta tuli miljoonien ihmisten esikuva ja johtaja.

SINOWJEW,
Kommunistisen Internationalin presidentti, joka Stalinin toimesta ammuttiin; "Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme on ainoa Jumala."

CHURCHILL,
"Mikä narri olenkaan ollut!"

JAGODA,
Venäjän salaisen poliisin päällikkö: "Täytyy olla olemassa Jumala. Hän rankaisee minua syntieni tähden."

JAROSLAWSKI,
Kansainvälisen uskonnonvastaisen liikkeen johtaja: "Polttakaa kaikki minun kirjani. Katsokaa Pyhää! Hän on jo odottanut minua; Hän on täällä."

Kuinka sinä kuolet? Onko sinunkin kohdallasi liian myöhäistä? Mitkä ovat sinun viimeiset sanasi?

Voltaire, David Hume ja muut olisivat varmasti nauraneet tai pilkanneet, jos heille olisi elinaikana selitetty, että he joutuvat kadotukseen ilman Jeesusta. Mutta myös heidän täytyi tunnustaam että Raamattu on oikeassa, kun se sanoo; "Jokaisen ihmisen on kuoltava, mutta sen jälkeen tulee tuomio" (Hebr. 9;27)

Tämä tuomio koskee poikkeuksetta jokaista ihmistä jokaisen omien syiden ja syntien vuoksi, joita elämässämme olemme päällemme kasanneet. Mutta hyvät teot niiden vastapainona eivät auta eivätkä niitä poista. Raamattu sanoo tästä: "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta --- se on Jumalan lahja" (Ef. 2:8).

Oma ponnistelu ei voi ketään vanhurskauttaa Jumalan, oikeidenmukaisen Tuomarin edessä. Pelastaakseen ihmiset tästä toivottomasta tilanteesta, Jumala lähetti tähän maailmaan oman Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, joka meidän sijastamme kuoli ristillä, ja otti meidän syntiemme tähden Jumalan tuomion itsensä päälle. Hänen viimeiset sanansa; "Se on täytetty" todistavat tästä Jumalan armollisesta vapautuksesta meille. Täten kristityillä on rauha Jumalan kanssa elämässä ja myös kuolemassa.

Eräs kiinalainen kommunisti, joka oli toimeenpannut useiden kristittyjen mestauksia, tuli erään papin luokse ja sanoi: "Olen nähnyt monien teistä kuolevan. Te kristityt olette erilaisia kuollessa, Mikä on teidän salaisuutenne?"

Totisten kristittyjen salaisuus on sisäinen rauha, joka syntyy läheisestä yhteydestä Jumalaan. Jos sinä haluat viettää tarkoituksenmukaista elämää, jossa vallitsee Jumalan rauha, niin pyydä sitä yksinkertaisesti rukouksessa Jumalalta. Rukouksesi voisi alkaa esim. näin: "Herra, Jeesus, anna anteeksi kaikki minun vikani ja virheeni, kapinani sinua vastaan ja ylpeyteni. Minä uskon, että Sinä olet kuollut minun puolestani ja ristinkuolemallasi sovittanut kaikki minun syntini. Tule, Jeesus, nyt minun elämääni. Ole minun Herrani ja salli minun elää läheisessä yhteydessä kanssasi. Kiitos, että sinä minua kuulet, että otat minut vastaan ja että minun ei tarvitse enää pelätä kuolemaa."

Rukouksessasi ei ole tärkeää kielellinen ilmaisu, vaan sisäinen asenteesi. Jeesus sanoo: "Sitä joka Minun tyköni tulee, Minä en heitä pois." Sinä voisit tietysti itsevarmana hymähtäen jättää nämä asiat ja unohtaa juuri lukemasi. Mutta kuolemaa et kuitenkaan voi paeta, Sen tähden kuuntele profeetta Aamoksen neuvoa: "Ole valmis kohtaamaan Jumalasi."

Jengi ja Katulähetys ry

Joulukuusen sanoma - Kuvaelma

Henkilöt: Poikia ja tyttöjä joilla on esittämäänsä osaa vastaava esine kädessään tai esittämäänsä roolia oleva asuste

joulukuusi

kuusenjalka

tähti

kynttilä

omena

esilukija

Joulukuusi; Olen joulukuusi. Kaukaa lumisesta metsästä olen tullut kertomaan elämän puusta, joka iäti vihreänä kasvaa Jumalan luona, elämän veden virran partaalla. Elämän tie, joka johtaa elämän veden virran partaalla. Elämän tie, joka johtaa elämän puulle, oli kauan suljettuna, mutta Jeesus, joulun Herra, avasi syntymänsä , kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta elämäntien portit niin, että pienet ja suuret, ketkä ikinä vain tahtovat, pääsevät porteista sisälle. Ja ne, jotka loppuun asti kilvoittelevat, saavat syödä elämän puusta.

Esilukija; ”Sen joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa” (Ilm. 2:7)

Kuusenjalka; Minä olen kuusenjalka. Taitava puuseppä teki minut kahdesta laudasta ristin muotoiseksi. Jokaisena jouluna minä kerron ihmisille siitä rististä, jonka Jerusalemin puuseppä valmisti ja johon Jeesus ristiinnaulittiin. Ristinpuu oli Jeesuksen kärsimyspuu, mutta meille se on pelastuksenpuu. Ristinpuu oli Jeesuksen kuolemanpuu, mutta meille se on terveyden ja iankaikkisen elämän puu.

Esilukija; Joka ”itse kantoi meidän syntimme” ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle ja ”Hänen haavainsa kautta te olette parannetut” (1 Piet. 2:24)

Kynttilä; Minä olen vain pieni tuikkiva kynttilä, mutta minullakin on jotakin kertomista. Lepattavalla, mutta niin suloisesti lämmittävällä ja valaisevalla liekilläni kerron Jeesuksesta, joka tuli tähän yönpimeään maailmaan ihmisten valkeudeksi. Kuinka synkkää ja kylmää elämämme olisikaan jos ei Jeesus olisi tuonut sydämiimme taivaallista valoa ja lämpöä! Haluaapa Hän tehdä meistäkin, ennen niin pimeistä, pieniä, valaisevia kynttilöitä koteihimme, kouluihimme ja kaikkialle ympäristöömme.

Esilukija; Jeesus sanoi; ”Minä olen maailman valkeus; joka Minua seuraa, ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on elämän valkeus” (Joh. 8:12) ”Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa” (Matt. 5:16)

Tähti; Minä taas olen kuusen kirkas latvatähti. Olen Jumalan suurten lupausten todistaja. Jo vanhalle Aabrahamille minä kerroin, että Jumalan lupaukset pitävät paikkansa. Myöskin Bileam katseli minua ja ennusti Jeesuksen syntymän, ja minä opastin viisaat Itämaan tietäjät Beetlehemiin seimelle. Ja nyt minä palaan joka joulu kertomaan, että Jumalan suurin lupaus on täyttynyt; Jumala on antanut Poikansa ihmiskunnan pelastajaksi.

Esilukija; Mutta kun aika on täytetty, lähetti Jumala Poikansa vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lainalaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. (Gal. 4:4-5) ”Sillä niin on Jumala maailmaa
rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16)


Omena; Olen pyöreä, punaposkinen omena. Kukapa ei minua tuntisi ja minusta pitäisi! Nytkin monet katselevat minua halukkain silmin ja ehkäpä ihmettelevät, mitä tekemistä minulla on joulukuusessa. Minut ripustetaan kuusen oksille muistuttamaan ihmisiä hyvistä teoista, sillä usko ilman tekoja on kuollut. Tänäkin jouluna puuttuu monilta tytöiltä ja pojilta ehjät sukat ja lapaset, puhumattakaan joululahjoista, jouluruoista ja herkuista. Heitä tulisi muistaa ja heidän hätäänsä lievittää. Ken haluaa ihanan joulun viettää, hän avatkoon aarteensa ja laskekoon ne seimenen ääreen.. jonkun lesken ja orvon huoneeseen.

Esilukija; Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla ja joku teistä sanoo heille; ”Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne”, mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on? (Jaak. 2:15-16) Kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat ja omastansa jakelevat (1 Tim. 6:18)

Kaikki yhdessä; Siellä on joulu, missä on Jeesus, siellä autuus vertaamaton. Siellä on valkeus, rakkaus suurin, siellä on ilokin loppumaton.

Ahonen-Heikkinen – Ketunraudat 1961

Puuttuva palanen

Jokainen ihminen etsii ja kaipaa onnea, iloa ja rakkautta Kävin vähän aikaa sitten Pietarissa ja matkustaessani katselin ohikiitäviä maisemia… Pietarin yö kaupunkia jossa vilkkui paljon valoja… casinoiden, pubien ja ravintoloiden edessä ja se sai minut tällaisiin ajatuksiin… nuo valot kutsuvat houkuttelevasti ihmisiä sisäänsä kuin huutaen… täällä on ilo täällä on onni…. täältä löytyy rakkaus…

 

Jumala on laittanut jokaisen ihmisen sydämeen Jumala kaipuun jota ihminen koettaa täyttää kaikella se saa ihmisen etsimään onnea, iloa ja rakkautta ja maailma tarjoaa tätä valheellisesti kaikkialla. Ihmissydän on kuin palapeli josta puuttuu yksi pala… tämä pala on se Jumala kaipuu jota ihminen koettaa täyttää kaikella mitä maailma tarjoaa.. kun ihminen luulee löytävänsä maailman tarjouksista sen oikean asian hän koettaa täyttää sillä sitä puuttuvaa sydämen palasta mutta huomaa pian että se ei sopinutkaan siihen… ja niin ihminen lähtee jälleen etsimään uutta palaa mikä sopisi sydämen kaipuuseen… mutta sitä ei vaan löydy… ihminen koettaa löytää onnea, iloa ja rakkautta rahasta, tavarasta, kuuluisuudesta, vallasta, himosta vaikka mistä mutta ne tarjoavat vain hetkellisen hurmion hetken nautinnon mutta jälleen ihminen huomaa olevansa tyhjä, tyydyttämätön ja palaa takaisin etsimään sitä mikä on kadonnut…

 

Kun vihdoin ihminen tajuaa että tämän maailman tarjonnalla ei löydy onnea ei iloa eikä rakkautta ihminen alkaa etsimään Jumalaa mutta se ei voi olla Jeesus eikä raamatun Jumala sen täytyy olla jokin muu ajattelee ihminen ja sielunvihollinen pettää ja ihminen löytää maailman ainakin 5000 uskonnosta lihaansa lähimmin miellyttävän jumalan ja toivon… jospa tämä toisi elämääni rauhan ja ilon sekä rakkauden ja ihminen tämän palan löydettyään sovittelee sitä sydämen palapeliinsä ja kun se ei ihan sovikaan niin leikkelee sen sopivan muotoiseksi ja saa sen sopimaan palapeliin mutta huomaakin että vaikka hän palvelee jumalaansa ei hänellä olekaan rauhaa, ei onnea eikä rakkautta sillä jumala jota hän palvoo kokosydämisesti ei kuule ei vastaa…. palvelus on vain kuin aika yksi suuntaisella tiellä (aika siis menee kokoajan eteenpäin mutta sitä ei saa enää taaksepäin) ja ihminen huomaa että sydämessä ei ole mitään… on vain hetkellisiä hurmostiloja muttei siinä ole elämää ja ihminen on sisimmässään onneton ja täynnä pelkoja. Sillä pala minkä hän sovitti sydämen aukkoon sopi siihen mutta se ei käynytkään siihen koska siinä oli eri kuva…. se ei siis voinut sopia kokonaisuuteen.

 

Tällaisia mekin siis olimme silloin kun emme tunteneet Jeesusta… etsimme onnea, iloa ja rakkautta kylmästä ja rakkaudettomasta maailmasta eikä se tuonut elämäämme tyydytystä. Jeesus on sydämen palapelin puuttuva pala. Hän sopii täydellisesti Jumalan valmistamaan sydämen palapeliin… tämä pala täydentää koko kuvan sillä Jeesus sopii siihen täydellisesti. Onnea, iloa, rakkautta ei ole löydettävissä muualta tyydyttävällä tavalla sillä maailman rakkaus ei anna vaan ottaa mutta Jeesuksen rakkaus täydentää täydellisesti kaiken oikealle uomalleen ja liittää kaiken samaksi harmoniaksi.

 

Jeesus on kaikkeen vastaus… Hän on maailman ainut toivo! Onni, ilo ja rakkaus on löydettävissä vain Jeesuksen lämpöisestä sylistä. Kädet ojennettuina Jeesus odottaa jokaista ihmistä luoksensa kaapatakseen hänet syliinsä kuka ikinä vain tahtoisi tulla.. tahtoen pyyhkiä pois kyyneleet ja parantaa parantumattomimmatkin haavat ja toivottomimmankin ihmisen nostaa ja korjata uudeksi jälleen.

amen

perjantai 13

Aamu lähti käyntiin vasemmalla jalalla, kahvi paloi pohjaan ja musta kissa juoksi tien yli – perjantai 13:tta on pidetty jo pitkään epäonnen päivänä länsimaisessa kulttuurissa.
Yhdysvaltalaisen aikakauslehti Timen mukaan useat folkloristiikan tutkijat uskovat perjantain 13. päivän pahan onnen juontavan juurensa viimeiseen ehtoolliseen. Jeesus ja hänen opetuslapsensa nauttivat ehtoollisen päivää ennen perjantaita, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin. Huomionarvoista on myös se, että kolmastoista pöytään istuutunut opetuslapsi oli Juudas.
 
Perjantai 13:sta löytyy paljon merkintöjä kautta historian. Ensimmäinen tarkka merkintä epäonnen päivästä löytyy 1900-luvun alun Thomas W. Lawsonin novellista, jonka nimi on Friday the 13th. Ironista kyllä, Lawsonin mukaan nimetty laiva haaksirikkoutui myrskyssä vuonna 1907 perjantain kolmantenatoista. Kristillisestä tulkinnasta alkunsa saanut pahan onnen päivä laukaisi ilmiön, joka on saanut taikauskoisimmat amerikkalaiset välttelemään numero kolmeatoista hotellihuoneissa ja lentokoneriveillä sekä varomaan rakennusten 13. kerrokseen nousemista.
 
Suomessa perjantai kolmannentoista epäonni on uudempi ilmiö, joka on rantautunut maahan länsimaalaistumisen ja populaarikulttuurin myötä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko arvioi, että epäonnen päivää on tunnustettu koko itsenäisyyden ajan.
”Olemme oppineet päivän kulttuurisesti angloamerikkalaisten vaikutteiden kautta sitä mukaa kuin aiheesta on tehty elokuvia ja lehtiä. Luulen, että moni on oppinut päivän merkityksen esimerkiksi Aku Ankasta”, Nirkko sanoo. Esi-isämme eivät siis jättäneet kylvöä väliin perjantai 13. päivän vuoksi. Nirkon mukaan kaikissa kulttuureissa on olemassa kuitenkin hyviä ja huonoja numeroita sekä päiviä, joilla on oma merkityksensä.

13 on luonnollisesti huono lukema: kristinuskoon viitaten juuri 12 opetuslapsen määrä on täydellinen. Kuunkiertoja on vuodessa 12 ja numero 12 on jaollinen numeroilla 2, 3, 4 ja 6. Kahtatoista seuraava alkuluku 13 sen sijaan on jaollinen vain numeroilla 1 ja 13, mikä tekee siitä ylimääräisen ja huonon.
Joissakin maissa numeroa 13 pidetään onnennumerona. Esimerkiksi Italiassa perjantai 17. on huomattavasti pelottavampi kuin kolmastoista päivä. Kreikassa ja latinalaisamerikkalaisissa kulttuureissa puolestaan tiistai 13:tta pidetään pahaenteisenä.
 
”Suomessa hyviä numeroita ovat olleet 3 ja 9. Jostakin syystä sanonta ’kolmas kerta toden sanoo’ on erityisen tärkeä – esimerkiksi kristinuskossa on huomioitu kolmiyhteys. Vuosien varrella tieto on välittynyt sukupolvelta toiselle ja elää vieläkin sananlaskussa”, Nirkko pohtii.
Hyvät ja huonot päivät voivat liittyä myös oman suvun henkilökohtaiseen tapahtumahistoriaan – joillakin päivillä on paha kaiku. Naimisiin mennessä voidaan myös pohtia ulkoisia seikkoja, kuten sitä, mikä päivä näyttäisi hyvältä mennä naimisiin.
 
”Jos jokin esine ei toimi, todetaan sen olevan maanantaikappale. Pyhätyöllä puolestaan ei ole siunausta, sunnuntaina ei olisi hyvä tehdä töitä. Nurinkurisesti perjantai on nykyään huippupäivä: atodetaan, miksei aina voisi olla perjantai. Silti perjantai ja 13. päivä yhdistyvät epäonniseksi”, Nirkko sanoo.
 
Maanantaita on pidetty kurjana päivänä jo vuosisatoja. Nirkon mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytyy 1800-luvulta peräisin olevia tokaisuja, joissa todetaan, että ”olisipa aina kesä ja sunnuntai, eikä koskaan talvi ja maanantai”.
”Vanhaan aikaan maanantai on ollut entistäkin ankeampi, sillä sunnuntai oli viikon ainoa lepopäivä. Kun viiden päivän työviikkoon siirryttiin 70-luvulla, korostui perjantain merkitys hyvänä päivänä”, Nirkko sanoo.
 
Kansanpsykologisesti selitettynä perjantai 13. kiinnostaa, koska päivä sattuu kalenteriin sopivan harvoin ja epäsäännöllisesti.
Kun kuukauden ensimmäinen päivä on sunnuntai, on kuukauden 13. päivä aina perjantai. Tämä sattuu joka vuosi ainakin kerran, kuten myös tänä vuonna. Enimmillään 13. päivä sattuu perjantaille kolmesti vuodessa.
 
Monet pitävät perjantai 13. päivän pahaenteisyyttä lähinnä taikauskona, mutta silti erilaiset uskomukset pysyvät tiukassa. Suomalaisille tyypillistä on varovaisuus: ei kannata leuhkia saavutuksistaan ennen aikojaan.
 
”Saako kokeen tuloksista leuhkia, ennen kuin on saanut tuloksen? Elvistelijää uhkaa kasvojen menetys ja epäonni, jos alkaa etukäteen hehkuttelemaan. Järjellä ajateltuna asialla ei ole kuitenkaan loppujen lopuksi mitään merkitystä – mutta silti uskomuksiin uskotaan”, Nirkko sanoo.

HS - Hanna Kärppä 13.5.2016

Kaksi veljestä

Oli kerran kaksi veljestä. Vanhempi veli oli hurskas ja hyvä mies, nuorempi oli lurjus. Vanhempi veli yritti usein taivuttaa nuorempaa muuttamaan tapojaan. Hän rukoili tämän puolesta, mutta kaikki oli turhaa. Teini-ikäinen poika luisui yhä syvemmälle syntiin. Eräänä päivänä hän ryntäsi vanhemman veljensä asuntoon veren tahrimin vaattein ja huusi; Pelasta minut! Poliisi ajaa minua takaa, olen tehnyt rikoksen! Veli ymmärsi tilanteen. Ei ollut paljoa aikaa ajatella. Hän sanoi rikolliselle. Vaihdetaan keskenämme vaatteita! Tuskin he olivat tehneet sen, kun poliisi ilmestyi paikalle ja tietenkin pidättivät vanhemman veljen, jolla oli veriset vaatteet yllään.

Tämä ei kuitenkaan puolustanut itseänsä oikeudessa, vaan sanoi; Kaikki vastuu rikoksesta on minun.
Tuomarit eivät epäilleet hänen syyllisyyttään, koska hänet oli tavoitettu rikospaikalta ja hänen vaatteissaan oli veritahroja. Hänet tuomittiin kuolemaan. Kun häneltä kysyttiin hänen viimeistä toivomustaan, hän vastasi; Minulla on vain yksi toivomus, nuoremman veljeni tulisi saada tämä hänelle osoittamani kirje juuri sillä hetkellä kun tuomio laitetaan täytäntöön.

Seuraavana päivänä nuori mies sai kirjeen ja luki. Tällä hetkellä minä kuolen sinun syntisi tähden, sinun verisissä vaatteissasi. Olen onnellinen voidessani antaa tämän uhrin puolestasi ja olen varma siitä, että tästä lähtien elät puhdasta ja pyhää elämää niissä vaatteissa, jotka jätin sinulle.

Tunnontuskat valtasivat nuorukaisen. Hän yritti estää teloituksen, mutta se oli jo myöhäistä. Kun hänen juomariveikkonsa tämän jälkeen yrittivät saada häntä mukaansa huonoille teilleen, hän vastasi; En voi enää tehdä mitään ilkitöitä näissä puhtaissa vaatteissa, jotka veljeni jätti minulle kuollessaan puolestani.

Jeesus tietää, että Hänen uhrillaan on samanlainen vaikutus sinuun.  Hän pelastaa sinut, kuinka syntinen oletkin. Anna elämäsi Hänelle.

Jos Juudas olisi tullut Jeesuksen luokse sen sijaan, että hän yritti sovittaa rumaa menneisyyttään rikos kumppaneidensa kanssa, me ehkä tuntisimme hänet tänään "pyhänä" Juudaana.

Jeesus pyyhkii syntimme pois niin kuin pyyhekumi virheen.

Richard Wurmbrand - Voittoisa usko  
 

Vanhempien vastuu lasten sielujen puolesta

Vanhemmilla on edesvastuu Jumalan kasvojen edessä siitä minkälaisilla teillä he ovat lapsiansa kuljettaneet. Isä joka ei ole kertaakaan rukoillut poikansa ja tyttärensä puolesta on syyllinen jos lapset sortuvat synnin poluille. Äiti jolla ei ole vakaata huolta lastensa pelastusasioista, on kerran raskaalla mielellä, nähdessään hänen poikansa ja tyttärensä joutuvan tuomiolle teosta, joka ansaitsee rangaistuksen...

Evankelista Moody kertoo eräässä saarnassaan kahdesta isästä. Toinen heistä asui Missisippi-joen varrella ja oli sangen rikas mies. Hänen poikansa sairastui eräänä päivänä ja kun tuo poika oli kuolemankielissä, tuli isä hänen vuoteensa ääreen. Poika kysyy; Onko minun nyt kuoltava? ja isä vastasi; On, on.. silloin poika loi tuskaiset silmänsä isäänsä ja sanoi; Jos minun on nyt kuoltava, niin minne minä joudun, sillä isä, sinä et ole kertaakaan rukoillut minun sieluni puolesta. Ja se oli totta. Isä ei ollut koskaan taistellut rukoustaistelua poikansa sielusta ja niin meni tämä poika iäisyyteen. Myöhemmin tuli tämä isä herätykseen. Hän tuli kääntymykseen ja puhuessaan eräässä kokouksessa hän sanoi; Minä antaisin kaiken rikkauteni, jos minun poikani tulisi niin kauaksi aikaa takaisin maanpäälle, että minä vielä kerran voisin rukoilla hänen sielunsa puolesta. Hänen tuntoansa poltti sangen raskaana se tietoisuus, että hänellä oli kerran poika, ainoa poika, jonka puolesta hän ei koskaan ollut rukoillut...

Isä syyttääkö sinua lapsesi kerran valkoistuimen edessä siitä, että sinä et neuvonut hänelle parempaa tietä? Sinä et rukoillut hänen puolestaan silloin kun hän olisi voinut tulla pelastetuksi. Pitääkö sinun lapsesi mennä kadotukseen sinun jumalattomuutesi tähden? ...ja Äiti, jolle Jumala on niin monet tilaisuudet antanut lasten kasvatuksessa. Kuinka usein sinä olet polvillasi ollut lastesi puolesta?

Jos Jumala saa antaa vanhemmille rukouksen hengen perheensä puolesta, pian alkavat seuraukset näkymään. Kääntymyksiä tapahtuu. Nuoret tulevat uskoon, he eivät voi pysyä maailmassa. Sellaisena tulena polttavat vanhempien rukoukset heidän omatunnoissaan.

Toinen isä mistä Moody mainitsee oli aivan päinvastainen. Hän kertoi, että kun tämä tuli kerran työstä kotiin oli vaimo häntä vastassa ja kertoi, että meidän poikamme on sairastunut ja viety sairaalaan ja lääkäri on sanonut, että hän pian kuolee. Niin he kiireesti menivät sairaalaan ja poikansa luokse. Isä laski kätensä kuolevan rakkaansa päälle ja tunsi kuinka kuoleman hiki oli jo pojan kasvoilla. Isä tuli niin murheelliseksi ja käänsi päänsä pois ja rupesi itkemään. Kun poika huomasi tämän, hän sanoi; Isä miksi sinä itket? Isä sanoi murtuneella äänellä; Poikani, minä en voi nähdä sinun kuolemaasi. Silloin pojan kasvot kirkastuivat ja hän sanoi; Jos minä nyt kuolen, isä, niin minä menen suoraan Jeesuksen luo, ja minä kerron, että sinä olet koko elämäsi ajan näyttänyt minulle tietä Jeesuksen luo. Siksi isä älä itke! Niin kuoli tuo nuorukainen ilolla Jeesuksen Kristuksen luokse. Hänellä oli ihana kertomus ajan rajan toisella puolella hurskaasta isästä, joka oli lapselleen kertonut paremmasta tiestä mitä maailma voi koskaan tarjota.

Voiko meidän kuolevat omaisemme viedä meistä tällaiset terveiset ajan rajan tuolle puolen?

Moody ja Eeli Jokinen